Kätkö on lähellä Rajamäen entistä rautatieasemaa. Alue on nykyään yksityiskäytössä.
Rajamäki oli pahainen kylä muutamine torppineen, kunnes vuonna 1873 onnenpotku osui kohdalle, ja Hanko-Hyvinkään junanrata vedettiin kylän läpi. Radan vieressä ollut runsasvetinen lähde varmisti onnen jatkumisen, koska Hyvinkään Tehtaan Osakeyhtiö etsi tuolloin sopivaa paikkaa hiivatehtaalleen ja perustikin sen 1888 Rajamäelle. Hiivan valmistuksessa syntyi sivutuotteena enemmän väkiviinaa kuin itse hiivaa, ja ajan kuluessa kaikkien tuntema Oy Alko Ab oli syntynyt.
Aluksi valmistuneet hiivaerät jouduttiin kuljettamaan hevosilla Hyvinkään tai Korven asemille lastattaviksi, mutta hiivan herkän pilaantumisen takia se oli hankalaa. Niinpä tehdas lahjoitti valtiolle maa-alan Rajamäen oman aseman perustamista varten. Asemarakennus valmistui syksyllä 1892 ja sai lopullisen asunsa vuonna 1908.
Asema jäi tyhjilleen vuonna 1973, jolloin asematoiminnot siirrettiin viereiseen makasiinirakennukseen. Henkilöliikenne koko radalla loppui 1983. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi, ja Rajamäen asema onkin nykyään yksityisomistuksessa kauniisti entisöitynä. Kätköntekijä asui perheineen asema-alueella lähinnä tehdasta olevassa ns. kaksoisvahtituvassa oman kotinsa perusteellisen lattiaremontin ajan.
Lähteenä on käytetty mm. "Rajamäell’ korkealla – Rajamäen kyläkirja"-teosta (2015).