Kätkösarja Suomen itsenäisyyden vuosista Etelä-Karjalassa
Suomen itsenäisyyden vuodet kätkösarja käsittää jokaista vuotta kohden yhden kätkön. Kätköt on helppoja tradeja ja mysteereitä. Kätköt julkaistaan pitkin vuotta pyrkimyksenä saada ne julkaistua vuosijärjestyksessä. Myöhemmin julkaistaan sarjan bonuspurkki johon koordinaatteja löydät osan kätköpurkeilta ja osan HUOM! Tradien kätkökuvauksiin kirjoitettuna. Eli Kannattaa siis lukea kätkökuvaukset huolella.
Ratsuväkirykmentin jalkautus
Vuodesta 1921 lähtien ratsuväkieskadroona näkyi Lappeenrannan katukuvassa. Sodankäynnin muuttumisen takia ratsuväki kävi lopulta tarpeettomaksi ja lopullisesti kumpikin rykmentti jalkautettiin vuonna 1947.
Jalkauttaminen suoritettiin tilanteessa, jossa tunteet nousivat pintaan sotilailla ja kaupunkilaisilla. Kaupungin halki suoritetun paraatin aikana rykmenttien reitille heiteltiin kukkasia ja paraatin päätöspisteessä varuskunnan keskuskentällä Jalkaväenkenraali(eversti v.1947) Adolf Ehrnrooth antoi komennon, jota hän on itse kuvaillut sotilasuransa yhdeksi vaikeimmista tehtävistä. Hän piti rykmenteille puheen ja lausui seuraavat sanat:
”Olen saanut esimiehiltäni käskyn jalkauttaa rykmenttini ja teen sen nyt. Valmiiksi ratsailta!”
Muita tapahtumia vuonna 1947
tammikuu
6. tammikuuta – Suomi sai valvontakomission haltuunsa ottaman Malmin lentoaseman jälleen käyttöönsä.
30. tammikuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti Suomen valtuuskunnan Pariisin rauhansopimuksen allekirjoitustilaisuuteen. Valtuuskuntaan valittiin ulkoministeri Carl Enckell ja maatalousministeri Vihtori Vesterinen sekä kansanedustajat Johan Helo ja Väinö Voionmaa.
helmikuu
4. helmikuuta – Neuvostoliitto ja Suomi allekirjoittivat sopimuksen, jonka nojalla Saksan saatavat Suomelta muuttuivat Neuvostoliiton saataviksi. Suomi joutui korvaamaan Neuvostoliitolle kuusi miljardia markkaa.
maaliskuu
28. maaliskuuta – Asekätkentäjutun ns. päämajan haaran oikeuskäsittely alkoi Marmoripalatsissa Helsingin Kaivopuistossa. Syytettyinä olivat mm. kenraaliluutnantti Aksel Airo, kenraaliluutnantti Einar Mäkinen, eversti Valo Nihtilä ja everstiluutnantti Usko Haahti.
toukokuu
24. toukokuuta – Suomi ja Neuvostoliitto pääsivät sopimukseen suomalaisten junien kulusta Porkkalan vuokra-alueen halki. Junanvaunujen ikkunat oli peitettävä läpinäkymättömillä luukuilla junien ollessa Porkkalan alueella, mikä synnytti sanonnan "Euroopan pisin tunneli". Kustakin alueen läpi kulkeneesta junasta Neuvostoliitto peri 50 Yhdysvaltain dollarin maksun.
kesäkuu
5. kesäkuuta − Suomi luovutti panssarilaiva Väinämöisen Neuvostoliitolle osamaksuna ns. saksalaissaatavista.
17. kesäkuuta – Vuoden 1952 olympialaisten pitopaikaksi päätettiin Helsinki.
syyskuu
15. syyskuuta – Pariisin rauhansopimus astui Suomen osalta voimaan Neuvostoliiton ratifioitua sen.
19. syyskuuta − Hallitus lähetti YK:n turvallisuusneuvostolle anomuksen Suomen pääsystä YK:n jäseneksi.
26. syyskuuta – Viimeiset valvontakomission jäsenet poistuivat Suomesta. Heti tämän jälkeen presidentti J. K. Paasikivi julisti talvisodan alkamisesta, marraskuun lopusta 1939 voimassa olleen sotatilan päättyneeksi.
lokakuu
15. lokakuuta – Sensuuri lakkautettiin Suomessa.
marraskuu
5. marraskuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov esitti lokakuun vallankumouksen 30-vuotisjuhliin saapuneelle, pääministeri Mauno Pekkalan johtamalle Suomen valtuuskunnalle sotilaallista yhteistyösopimusta Suomen ja Neuvostoliiton välillä.