Skip to content

Ilves – Murmelipäivän miitin MP Traditional Geocache

This cache has been archived.

Enial: Valitettavasti joudun arkistoitoimaan tämän kätkön, kun kätköilijät eivät ole käyttäneet merkittyä P-paikkaa. Omistajan pihassa on käyty kääntymässä, auto on parkkeerattu tielle ettei talossa asuvat pääse kotiin. Kahvilan pihassa on niin iso parkkialue, jossa rekatkin sopivat kääntymään esim. auto+perävaunu on tukinut tien. Kummallista ettei ole jaksettu kävellä sataa metriä eestaas!

Olen pahoillani, että tässä kävi näin. Kätköilijät eivät ole ilmeisesti lukeneet kuvausta, jossa kerron, miten käy, jos aiheutetaan häiriötä maanomistajalle.

More
Hidden : 2/6/2017
Difficulty:
1.5 out of 5
Terrain:
1.5 out of 5

Size: Size:   small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Murmelipäivän miitin muistopurkki on helppo peruspurkki, joka on kuitenkin enemmän ilvekselle kuin murmelille.


”Murmelia ei ole näkynyt, mutta ilves istuu tuolla pellolla.” Näillä sanoilla mr. Töppötassu avasi helmikuun toisen päivän Murmelipäivän miitin. Aki B. kertoi, että ilves oli istunut talon kulmalla, kun hän oli tullut. Talon kulmalta se oli siirtynyt lähipellolle. Olimme aluksi mäntyjen luona katsomassa ilvestä, sitten siirryimme pellon reunaan. Ilves makaili, istuskeli ja tarkkaili ympäristöön. Se ei hirveästi meistä välittänyt. Miittiväkeä tuli enemmän paikalle ja ihmisten ääntä tuli lisää, niin lopulta se päätti lähteä pois. Ilves poistui kissamaisen verkkaisesti takaoikealle. Me olimme aivan innoissamme näkemästämme, kun kukaan ei ollut aikaisemmin ilvestä nähnyt luonnossa, saati niin läheltä. Otin ilveksestä muutamia kuvia, jotka ovat tämän kätkön kuvauksessa liitteenä. Valitettavasti en osanut liittää ottamaani videonpätkää komean tupsukorvan poistumisesta. Tosin video on ollut nähtävissä FB Geokätköily kuvina sivustolla.

Kätkö on miitin muistopurkki, ehkä enemmän ilvekselle kuin murmelille. Kätkölle on omistajan lupa. Keskustelin maanomistajan kanssa siitä, jos liikennettä tulisi tielle ja pihalla käytäisiin autolla kääntymässä, niin siinä tapauksessa poistan kätkön. Kätköilijät eivät halua häiritä ihmisiä eivätkä he kulje talojen pihoilla, koska kätköilijät noudattavat jokamiehen oikeuksia. Kartalla tie näyttää yleiseltä tieltä, mutta sitä se ei ole. Sanoin, että merkitsen P-parkkipaikan Kaisan Kamarin pihaan ja siitä jokainen jaksaa kävellä kätkölle reilu sata metriä edestakaisin. Kätkö on tavallinen putkila ja otahan oma kynä mukaasi!

ILVES
Ilves (Lynx lynx) on Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin. Kissaeläinten tapaan se on suurpedoista kaikkein petomaisin. Sen ravinto koostuu melkein yksinomaan nisäkkäistä ja linnuista. Entisaikojen puheet ilveksestä keskittyvät useimmiten arvokkaaseen turkkiin.
Ilveksen kaunis täplikäs turkki oli keskiajalta lähtien Skandinaviassa hyvin tavoiteltu ja hinnaltaan varsin kallis. Kesällä ilveksen turkki on punaharmaa, mutta talvella harmaanvalkea. Turkissa on ruskeita tai mustia täpliä ja juovia. Keskiajalla uskottiin, ettei ollut niin suurta harmia, etteikö ilveksen kaunis turkki olisi sitä mielipahaa korvannut.

Ruumiin pituus: 70-140 cm, häntä 15-25 cm
Paino tavallisesti 8-25 kg, uros naarasta kookkaampi

Kesällä ilveksen turkki on punaharmaa, talvella harmaanvalkea. Turkissa on ruskeita tai mustia täpliä ja juovia. Korvat ovat tupsupäiset. Ne ovat takaa vaaleat ja näkyvät hämärässä hyvin. Ilveksen silmät ovat keltaiset, silmäterät ovat pyöreät.
Ilveksen jalat ovat suhteessa pitemmät kuin kotikissalla, ja kissaeläinten tavoin ilves kykenee vetämään kynnet sisään. Kynnet ovat näkyvissä ilveksen jäljissä vain poikkeustapauksissa, kuten kovalla hangella. Ilveksen häntä on mustakärkinen.

Anatomia
Ilveksen tärkeimpiä aisteja ovat näkö ja kuulo. Sen lyhyt kuono kertoo suhteellisen heikosti kehittyneestä hajuaistista.
Ilveksen kallo on rakenteellisesti erikoistunein. Ilves on suurpedoistamme puhtaimmin lihansyöjä. Kulmahampaat ovat erityisen pitkät, terävät ja veitsimäisesti litistyneet. Ne ovat tehokkaat tappovälineet. Raateluhampaat ovat voimakkaat ja hyvin kehittyneet ja muodoltaan hyvin leikkaamiseen soveltuvat. Poskihampaat, joiden tehtävänä on yleensä hienontaa ja jauhaa karkeampaa ravintoa, ovat olemattomat. Hampaiston rakenne kertoo siitä, että ilveksellä on vaikeuksia esimerkiksi jäätyneen lihan paloittelussa puhumattakaan karkean ravinnon käytöstä.
Leuat ovat suhteellisen lyhyet ja voimakkaat, ja laaja ulkoneva poskikaari tarjoaa hyvän kiinnittymispinnan suurille leukalihaksille. Ilveksen kallossa ei ole luuharjanteita, mutta sen korkea muoto tarjoaa laajan kiinnittymispinnan suurille niskalihaksille. Niskalihakset vaimentavat ja välittävät saalistuksen aiheuttamia iskuja kallosta koko ruumiiseen. (visit link)

Additional Hints (Decrypt)

Fr ba raara evvfgnxnzrena inebvghf -xlyggvä. Xbexrna zäaala wn xncbfra xhhfra flzcvbfvffn, fvvaä ynvunffn!

Decryption Key

A|B|C|D|E|F|G|H|I|J|K|L|M
-------------------------
N|O|P|Q|R|S|T|U|V|W|X|Y|Z

(letter above equals below, and vice versa)