GC71B9F 3. multi – Pyhän Georgios Voittajan kirkko (Multi-cache) in Finland created by Enial

This cache has been archived.

Enial: Juupas-eipäs-keskustelua itseni kanssa, mitä teen omille Mikkelin kätköille muuton takia. Mies lauloi Jope Ruonansuu laulua "...muutan kirjani Turkuun..". Siellä olemme. Päätin arkistoida yhtä lukuunottamatta, joka on tavallaan yhteinen kätkö. Se menee adoptioon.

Tällä arkistoinnilla vapautuu mukavasti parkkipaikkojen vieressä olevia kätkön paikkoja... tai ei ainakaan hirveästi tarvitse kävellä.

Voip olla, että joku kätkö voi saada vol.2-osan.

Kiitän kaikkia kätköilijöitä, jotka kävivät kätköilläni. Osa on saanut mukavasti hyvää palautetta, joista erityiskiitos.

GC71B9F ▼

A cache by Enial Message this owner

Hidden : 3/1/2017

Difficulty:

Terrain:

Size: Size: small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Olen asunut reilu 10 vuotta Mikkelissä ja joitakin asioita on tullut bongattua vuosien varrella. Hassuja! Ihmetystä herättäviä! Minulle merkityksellisiä! Ajattelin tehdä niistä erilaisia multikätköjä.

Vanhalla kasarmialueella olin kävelemässä jo heti ensimmäisenä asuinvuotenani. Se on hieno kokonaisuus Mikkelin keskustan läheisyydessä noin kilometrin päässä torilta. Olin kuullut puhuttavan ”Ryssän kirkosta”, joka oli ollut oikein komea kirkko, mutta se oli purettu vuosikymmeniä sitten. Venäjän armeijan sotilaille oli rakennettu oma kirkko, ortodoksikirkko. Minulle on kerrottu, että se olisi ainutlaatuista Suomessa, koska muita sotilaskirkkoja ei olisi ollut Suomessa. Nyt kirkon paikalla on muistolaatta, joka kertoo, että se on joskus ollut siinä.

Kun olin opastuskierroksella, niin eräs mikkeliläinen eläkeläisrouva kertoi olevansa paikalla ensimmäistä kertaa. Minun oli pakko kysyä ”Mitenkäs kauan aikaa sitä on Mikkelissä asuttu?” Hän totesi, että reilut kuusikymmentä vuotta. Rouva jatkoi vielä, miten hullua on, ettei käy tutustumassa omaan kotikaupunkiinsa ollenkaan vaan liehuu ympäri maailmaa, kun kotikulmilta löytyy näin mielenkiintoisia paikkoja.

Pyhän suurmarttyyri Georgios Voittajan kreikkalaiskatolinen kirkko - "Ryssän kirkko"

Mikkelissä 1900-luvun alussa olleet venäläiset saivat vuonna 1906 oman kirkon. Mikkelin läänin kuvernööri olisi halunnut sijoittaa kirkon kaupungin edustavimmalle paikalle keskelle Hallitustoria. Valtuusto kuitenkin torjui ehdotuksen ja luovutti tarkoitukseen tontit Hänninhaudan vierellä. Monien asian käsittelyvaiheiden jälkeen paikka todettiin sopimattomaksi kyseessä olevaan tarkoitukseen, ja kun kirkko sitten rakennettiin, se sijoitettiin Linnanmäen harjalle, josta lienee tällöin purettu siellä entuudestaan sijainnut upseerien huvimaja. Kirkko omistettiin Pyhälle suurmarttyyiri Georgios Voittajalle ja se palveli venäläistä 5. tarkka-ampujarykmenttiä. Kirkkoa kutsuttiin yleisesti "Ryssän kirkoksi".

Aikoinaan kaupunkikuvaa hallinnut kirkko valmistui v. 1906, oli mm. ammusvarastona vuoden 1917 jälkeen ja purettiin v. 1958. Nykyään kirkosta muistuttaa vain graniittipaasi. Ja sen pienoismalli löytyy Visulahden Minimaasta.

Mäellä kirkko palveli kreikkalaiskatolista seurakuntaa I maailmansodan syttymiseen saakka, jolloin 5. tarkka-ampujarykmentti lähetettiin taisteluihin Tannenbergin soille ja kirkko jäi käyttämättömäksi. Tämän jälkeen ei kirkko ollut enää kirkkona, vaan Suomen itsenäistyttyä sitä käytettiin vuoroin hevostallina ja varastona. Jatkosodan aikana kirkko vaurioitui niin pahoin pommituksessa, että siitä jouduttiin tekemään romuvarasto. Sodan aikana kirkon kultakupolit oli peitetty, sillä ne saattoi ilmasta huomata useiden kymmenien kilometrien päähän. Sodan jälkeen varuskunta lienee korjannut kirkkoa, koska se otettiin jälleen käyttöön varastona. Tuolloin kirkko kuului varuskunnan vartioituihin rakennuksiin.

Vuonna 1955 siirrettiin kirkon puistoon haudattujen kolmen venäläisen upseerin arkut vastavihittyyn ortodoksien hautausmaahan Harjun hautausmaahan. Arkut olivat koristeellisia sinkkiarkkuja, joten siirtäminen monen vuosikymmenen jälkeen oli mahdollista.

Vuonna 1956 Puolustusvoimat myivät kirkon mikkeliläiselle rakennusmestarille Niilo Peuralle 300 000 markalla. Peura etsi kirkolle käyttöä, mutta kävi ilmi, että kirkon restauroiminen olisi maksanut kolme kertaa uuden kirkon hinnan, joten hän puratti kirkon vuonna 1958 ja myi materiaalin. Sitä ennen Puolustusvoimat oli ehtinyt myydä tuntemattomaan paikkaan kirkon kupoleista saadun 40 kg kultaa. Nykyisin kirkon paikalla on runneltu muistolaatta ja kirkon paikan voi todeta vain valkoisista puistokäytävän paasista.

Mikkelin ortodoksinen kirkko

Mikkelin ortodoksinen seurakunta perustettiin 14.12.1949, jolloin opetusministeriö vahvisti sen käsittämään Mikkelin kaupungin, Pieksämäen kauppalan ja 18 maalaiskuntaa, yhteispinta-alaltaan 10 582 neliökilometriä. Tällä alueella asui seurakuntaa perustettaessa hajallaan eri kunnissa yhteensä noin 1400 ortodoksia ja heistä Mikkelin kaupungissa noin 350. Tällä hetkellä ortodokseja on Mikkelin kokonaisväestöstä vajaa 1 %.

Ensimmäiseksi väliaikaiseksi kirkokseen Mikkelin ortodoksinen seurakunta sai Mikkelin lyseon kellarikerroksesta aiemmin väestönsuojana käytetyt tilat. Tässä "katakombikirkossa" toimitettiin seurakunnan jumalanpalvelukset ja muut kirkolliset toimitukset seitsemän vuoden ajan.

Joulukuussa 1951 Mikkelin seurakunnan jälleenrakennustoimikunta osti Mikkelin kaupungilta 3 388 neliömetrin suuruisen tontin (nyk. Paavalinkatu 4) kirkkoa ja pappilaa varten. Lokakuussa 1956 aloitettiin Mikkelin ortodoksisen kirkon ja virastotalon rakennustyöt. Kirkon peruskiven vihkimisen toimitti rovasti Aleksanteri Gaurilow kanttori Johannes Iltolan avustamana. Seuraavana vuonna valmistui punatiilinen kolmiosastoinen Pyhän Mikaelin kirkko, joka rakennettiin helsinkiläisen arkkitehdin Ilmari Ahosen piirustusten mukaan. Sisustussuunnitelman laati ja ikonit kirkon ikonostaasiin maalasi taitelija Veikko Marttinen. Rakennusurakkaan sisältyi erillinen tiilinen virkatalo ja 26 metrin korkuinen kellotapuli. Arkkipiispa Paavali suoritti kirkon juhlallisen vihkimisen 8.6.1958.

Vanhin ortodoksisen kirkon ikoneista, Kasanin Jumalanäiti, on peräisin 1600-luvulta Käkisalmen ortodoksisesta kirkosta. Neljä suurehkoa ikonia kirkkosalin puolella ovat peräisin Viipurin tuomiokirkosta. Eteisessä olevat kaksi enkelihahmoa ovat peräisin Valamon luostarista. Osa juhlapäivien ikoneista on peräisin Mikkelin varuskunnan ortodoksisesta kirkosta, joka rakennettiin suurmarttyyri Georgios Voittajan kunniaksi vuonna 1906 ja purettiin "kulttuuriskandaalina" vuonna 1958.

Vuonna 1990 Petros Sasaki maalasi ortodoksiseen kirkkoon uuden alttarifreskon ja ikonostaasin
(visit link)

Mikkelin tarkka-ampujakasarmit

Mikkelin tarkka-ampujakasarmien alueella on säilynyt alkuperäinen asemakaavallinen muoto sekä rakennuskantaa. Tarkka-ampujakasarmi on Mikkelin entisen kasarmialueen vanhin ja parhaiten säilynyt osa.

Tarkka-ampujakasarmi sijaitsee hiekkakankaalla keskustan lounaisreunalla. Puiset yksikerroksiset empirerakennukset toteutettiin paviljonkiperiaatetta noudattaen kuten Vaasan ja Oulun tarkka-ampujakasarmitkin. Rakennusten lisäksi kasarmialueella on hoidettu puisto.

Varsinaiset yksikerroksiset kasarmirakennukset on sijoitettu pareittain vastatusten kasarmialueen keskelle niin, että ne muodostavat kaksi neliömäistä sisäpiha-aluetta. Näiden välinen alue on alun alkaenkin istutettu puistoksi. Talousrakennukset, entinen varushuone, leipomo ja päällystön asuinrakennukset sekä erilaiset varastorakennukset ja päävartio on sijoitettu rajaamaan kasarmialuetta sivustoilta.

Kasarmin sairaala-alue sijaitsee miehistökasarmien muodostaman akselin päätteenä. Siitä on jäljellä vain Välskärin talo ja Aliupseeriklubin rakennus. Kasarmin porttia vastapäätä on sotilaskodiksi rakennettu klassistinen puutalo.

Historia

Vuonna 1878 säädetyn asevelvollisuuslain mukaan maahan perustettiin kahdeksan tarkka-ampujapataljoonaa. Ne sijoitettiin läänien pääkaupunkeihin. Niistä kuudes oli Mikkelin Tarkk`ampuja Pataljoona. Lisäksi lääniin perustettiin neljä reservikomppaniaa, joiden sijoituspaikoiksi tulivat Savonlinna, Mikkeli, Mäntyharju ja Taavetti.

Kaupunki lahjoitti 1879 tarkka-ampujakasarmeja varten varuskunta-alueen rakennustonteiksi ja harjoituskentäksi. Kasarmit suunnitteli Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehti August Boman. Ensimmäiset alokkaat voitiin sijoittaa uusiin kasarmeihin 1881. Pataljoona käsitti neljä komppaniaa, joista jokaisella oli oma kasarmirakennuksensa. Kasarmialueen eteläpuolella oli varuskunnan sairaala-alue, jossa on säilynyt vain Kommendantintalo, entinen Välskärien talo. Sairaala-aluetta täydennettiin 1894 rakentamalla Aliupseeriklubi, jota jatkettiin juhlasalisiivellä 1940-luvulla.

Pataljoonan miehistö oli miltei yksinomaan savolaisia. Vahvuus oli suurimmillaan 1881, jolloin pataljoonassa oli 20 upseeria, 530 aliupseeria sekä miestä. Suomen kansallisen sotaväen hajotusmääräyksen jälkeen pataljoona kokoontui viimeiseen katselmukseensa 1901.

Varsinaiseksi venäläiseksi varuskuntakaupungiksi Mikkeli tuli 1902, jolloin venäläinen joukko-osasto 5. Suomenmaalainen Tarkka-ampujarykmentti saapui Mikkelin varuskuntaan. Venäläisen varuskunnan aikana vanhempien kasarmien länsipuolelle, harjoituskentän ympäristöön rakennettiin lisää puu- ja tiilirakenteisia kasarmirakennuksia. Linnanmäelle valmistui 1907 varuskuntaa varten kreikkalaiskatolinen kirkko. Rykmentti lähti syksyllä 1914 Venäjän länsirintamalle. Ensimmäisen maailmansodan aikana oli Mikkelin varuskuntaan sijoitettu venäläisiä joukko-osastoja, jotka täydentämistä ja toipumista varten viipyivät Mikkelissä.

Itsenäistymisen jälkeen rakennukset siirtyivät Suomen armeijan käyttöön. Suomalaisten aikana varuskunnan täydennysrakentaminen jatkui aina 1950-luvulle saakka. Rakennusten varuskuntakäyttö päättyi 1967, jonka jälkeen aluetta ja rakennuskantaa muutettiin asuin-, virasto- ja koulukäyttöön. Harjoituskentästä säilyi noin kolmasosa venäläisaikana rakennettujen tiilirakennusten ja uudempien virasto- ja koulurakennusten keskellä.
(visit link)

Kätkö
Multikätkö on viiden pisteen multi. 1-4 on vanhalla kasarmialueella, jossa saa kävellä reilun kilometrin verran eestaas, ihastella samalla puistoa ja vanhoja rakennuksia. Viides piste on noin puolen kilsan päässä kasarmialueelta. Kätkö on puolentoista kilometrin päässä vitospisteeltä. Kätköpurkki on tavallinen putkilo, kun itse tarina on uskomaton juttu, niin mitä sitä purkilla enää kikkailemaan. Muistahan ottaa oma kynä mukaasi!

1. piste, joka vie sinut boguspisteelle – kirkon muistolaatta N61° 40.929 E27° 16.096

Muistolaatassa on kuusi numeroa. Ota niistä neljäs, joka on A ja viimeinen on B.

2. piste, joka vie sinut Luonnon muistomerkille N61° 40.848 E27° 15.958

Muistomerkin laatta kertoo puusta erilaisia tietoja. Ota puun pituuden viimeinen numero, joka on C.

3. piste, joka vie sinut entiseen Päävartion rakennuksen luo, jossa toimii nykyisin Museokahvila.
N61° 40.942 E27° 15.813 Kahvilassa voit käydä tsekkaamassa, miltä se putka näyttikään. Jos vaikka inttiaikana oli tullut tutuksi ;-)
Laske porrasaskelmat, ei ylätasannetta. Se on D.

4. piste, joka vie sinut yhden muistomerkin luo, lähistöllä on myös pari muutakin. Muistomerkki kertoo kasarmialueella toimineista joukko-osastoista. N61° 40.918 E27° 15.762
Etsi Polkupyöräpataljoona! Mikä on pataljoonan numero. Se on E.

5. piste, joka vie sinut Ylienkeli Mikaelin kirkon luo N61° 40.997 E27° 15.430

Laske kirkon ja tapulin katolla olevat ristit! Se on F.

Tee pieni laskutehtävä, niin pääset kätkölle. Vihjeestä voi olla hyötyä, onko laskut menneet oikein.
Kätkö on N61° 41.XXX E027° 14.YYY

XXX = (A*B*C)+90

YYY = (D*F)+(E*C)+(A*F)+485

Vanhalla kasarmialueella parkkipaikka on jalkaväkimuseon vieressä N61° 40.967 E027° 15.730. Parkkipaikat löytyvät myös vitospisteeltä ja loppupurkin läheisyydestä.

Kohtaan 3 on tehty korjaus 10.3.2017: portaat on muutettu muotoon porrasakelmat

Additional Hints (Decrypt)

Ivvzrvara yrcbfvwn. Xhhfvnvgn.

Decryption Key

A|B|C|D|E|F|G|H|I|J|K|L|M
-------------------------
N|O|P|Q|R|S|T|U|V|W|X|Y|Z

(letter above equals below, and vice versa)