Keimolan suurin surmanajopallo Traditional Cache

Ensimmäiset surmanajat Suomessa olivat virolaiset Kalan sisarukset, Herbert, Ludmila ja Konstantin 20-luvun lopussa. He ajoivat puurakenteisessa surmankirnussa, muun muassa 24.8. – 4.9. 1929 Lahdessa.
Tuohon aikaa Hämeen tivolia pitänyt tehtailija Kalle-Vihtori Jokilampi oli lapsineen seuraamassa surmanajoa Lahdessa ja innostus tuohon huimapäiseen lajin syttyi. Sisarukset Väinö, Yrjö ja Anna-Liisa (myöhemmin Ahonen) Jokilampi alkoivat ajaa surmanajoa 30-luvulla. Väinö ja Anna-Liisa ajoivat kirnussa myös yhtä aikaa, joskus Yrjö kolmantena. Yrjö ajoi myös pallossa.
Jokilampien puurakenteinen surmankirnu valmistuivat vuodeksi 1931 omassa pajassa Hollolan Herralassa, jossa oli valmistettu monet muutkin Hämeen tivolin laitteet maailmanpyörää myöten. Teräksinen surmanpallo valmistui hiukan myöhemmin samassa pajassa. Pyöristä on sen verran tietoa, että Väinö hankki 1924 2,5hv F.N.- merkkisen pyörän, joka on saattanut olla ensimmäinen surmanajossa käytetty moottoripyörä. Väinöllä oli myös 4,5hv JAMES –merkkinen pyörä 20-luvun lopulla. Keväällä 1932 Väinö hankki Raleigh-merkkisen moottoripyörän, jossa oli 5 hv moottori.
Jokilammen sisarukset ajoivat vuodesta -31 alkaen ympäri Suomen sekä Hämeen tivolien (oli jaettu kahteen, ajoittain jopa kolmeen osaan) mukana, että erillisissä tapahtumissa. Yrjö kävi myös Ruotsissa ajamassa pallossa. 30-luvun alussa Suomea kiersivät virolaiset Kalan sisarukset, sekä Jokilammen sisarukset, sattuen joskus jopa samaan aikaan samoille markkinoille. Joitakin kertoja muun muassa moottorin kiinnileikkaamisen vuoksi sattui onnettomuuksia kirnussa ja loukkaantumisten vuoksi jäi esityksiä ajamatta. Yhden kerran Liisa ja Yrjö törmäsivät toisiinsa ja putosivat alas. Väinö joutui kiertämään ylhäällä niin kauan, että loukkaantunet sisarukset ja pyörät saatiin korjattua alta pois. Tämän jälkeen tiettävästi ei kahta pyörää enempää kirnussa yhtä aikaa kiertänyt.

Helppo kiipeily-kätkö moottoritien huminassa.