Suomessa on noin 630 sankarihautausmaata, suurin osa kuuluu evankelis-luterilaisen seurakunnan vastuualueelle. Lisäksi kaatuneita on haudattu luovutetuilla alueilla sijaitseville kenttähautausmaille. (Kaatuneiden muistosäätiö).
Sankarihautausmaille on haudattu Sisällissodan (1918), Talvi, -Jatko – ja Lapin sodan (1939–1945) sankarivainajat.
Tuusulan sankarihautausmaa
Tälle maan kauneimmaksi sanotulle sankarihautausmaalle on haudattu tai kadonneena siunattu 170 miestä ja yksi lotta. (Viimeinen sankarihautaus on toimitettu vuonna 2003, kun Ihantalan taistelussa kadonneen sotilaan jäännökset haudattiin juhlallisin sankarihautajaismenoin.) Alkupisteen koordinaateissa sijaitsevaa kahta lumipukuista sotilasta kuvaavan veistoksen "Paluuton tie" on tehnyt Rakel Koivisto vuonna 1953.
Sankarihautausmaan paikalla on ennen sijainnut Tuusulan ensimmäinen kirkko, joka oli yksikertainen hirsirakennus ja muistutti lähinnä latoa tai tallia. Uuden kirkon rakennushanke laitettiin alulle 1729. (Virtuaalituusula.fi) Järvenpäässä ei ole omaa sankarihautausmaata, Järvenpää on aikoinaan kuulunut Tuusulan alueelle. Uudet ylioppilaat Hyrylästä ja Järvenpäästä käyvät laskemassa ensimmäisen ruusunsa sankarihaudoille.
Tämän kaksiosaisen multikätkön loppupisteen löydät lyhyen laskutoimituksen avulla. Etsi lotan hauta ja laita mieleen syntymä- ja kuolinvuosi.
Loppupiste sijaitsee koordinaateissa: N 60 24 (syntymävuosi - 1249) ja E 025 02 (kuolinvuosi- 1670).
Talvilöydettävyys riippuu lumen määrästä
27.1.23 kätkön muoto vähän muuttunut vanhan kätkön hajottua, joten kokokin muuttunut samalla.