Koskenkorvan viinatehdas: Koskenkorvan tehtailla valmistetaan 96-prosenttista etanolia, josta Rajamäen tehtailla valmistetaan muun muassa Koskenkorvan viinaa. Sitä on valmistettu vuodesta 1953 alkaen. Vuoteen 2012 asti etanoli kuljetettiin Koskenkorvalta Rajamäelle rautateitse säiliövaunuilla, mutta nyt kuljetukset hoidetaan maanteitse. Koskenkorvan tehtaat käyttävät vuodessa lähes 200 000 tonnia suomalaista ohraa, mikä on noin 15 % maan koko ohrantuotannosta. 20 000 etanolitonnin lisäksi ohrasta syntyy määrällisesti vielä enemmän muita tuotteita: 80 000 tonnia mäskipohjaista liemirehua sikaloille, 20 000 tonnia hiilidioksidia kaasuntuotantoyhtiölle sekä 60 000 tonnia tärkkelystä paperiteollisuudelle.
Historia: Kieltolain päätyttyä 1932 perustettu Oy Alkoholiliike Ab päätti tehtaan perustamisesta 1938, ja poliittisen kädenväännön jälkeen tehtaan sijoituspaikaksi valittiin Ilmajoen Koskenkorva. Alue oli Suupohjan radan ja Kyrönjoen varressa ja siltä löytyi pohjavesivaroja. Yksi valintaperuste oli alueen perunanviljely, sillä alun perin väkiviinan raaka-aineena käytettiin perunaa, nykyisin ohraa. Vuonna 1938 ostettiin maanviljelijä Jaakko ja Elisabeth Koskenkorvalta pari hehtaaria maata tehtaan rakentamista varten. Tehdas valmistui 1940 mutta käynnistyi vasta sotien jälkeen 1945. Rakentamisessa hyödynnettiin Ensossa sijainneen, sodassa rajan taakse jääneen viinatehtaan piirustuksia. Tehtaan isännöitsijäksi tuli Ensossa ja Rajamäellä työskennellyt diplomi-insinööri Seth Silander. Sotaan liittyneen elintarvikepulan vuoksi ajatus perunaviinan valmistuksesta jouduttiin aluksi hylkäämään ja tehdas valmisti sen sijaan alkuvuosinaan sulfiittispriitä eli ”tikkuviinaa”, jonka raaka-aineena käytettiin selluloosan valmistuksessa sivutuotteena syntynyttä jätelientä. Tehtaan laajennuksen jälkeen viinan tislaaminen perunasta aloitettiin vuonna 1953 ja tuolloin esiteltiin markkinoille uusi tuotemerkki, Koskenkorvan viina.
Kätkö sijaitsee n.100m päässä itse museosta joten sinne ei välttämättä tarvitse mennä. Tosin aihe ja paikka voi kiinnostaa vaikkei muuten museoita kiertelekään.
Jos satut tapaamaan paikan isännän niin häneltä kuulet varmasti monta mielenkiintoista juttua. Ehkä selviää sekin pitääkö paikkansa että alkujaan tehtaalta olisi ollut suora putki lähitaloihin.. Suomi100 juhlavuoden kunniaksi tehdyn pullon etiketissä komeilee tämän paikan isäntä.