Varhaisimmat kylät syntyivät keskiajalla joko yksinäistiloja perillisten kesken jakamalla tai useammasta tilasta yhdistämällä verollepanon yhteydessä. Veroluetteloissa kylät jakaantuivat suomalaisen ja ruotsalaisen oikeuden kyliin. Lemun varhaisimmat kylät olivat suomalaisen oikeuden kyliä eli ne maksoivat veronsa viljana. Ruotsalaisen oikeuden kylien verot maksettiin voissa. Suomalaisen oikeuden kyliä pidetään varhemmin asutettuina.
JÄRÄINEN
Ensimmäinen maininta Järäisistä on vuodelta 1380, jolloin Järäisten Matti oli lautamiehenä käräjillä. Vuoden 1540 maakirjan mukaan kylässä oli jo viisi taloa. Sittemmin kylän talojen määrä väheni. Isonvihan aikana 1700-luvun alussa keskeinen Järäisten rusthollitila rappeutui pahasti venäläisten miehittäjien toimesta. Ratsutilan tunnetuin omistaja oli professori ja valtioneuvos Pippingsköld 1800-luvun loppupuolella. Kustavintien valmistuminen vuonna 1961 oli maisemallisesti iso muutos kylässä. Järäisten kylä kasvoi huomattavasti 1970-luvun alussa, kun Järämäen asutusalue syntyi.