Kätköt on helppoja tradeja ja mysteereitä. Kätköt julkaistaan pitkin vuotta pyrkimyksenä saada ne julkaistua vuosijärjestyksessä. Myöhemmin julkaistaan sarjan bonuspurkki, johon koordinaatteja löydät osan kätköpurkeilta ja osan HUOM! Tradien kätkökuvauksiin kirjoitettuna. Eli kannattaa siis lukea kätkökuvaukset huolella.
Vuosi 1950 Suomessa.
Vuosi 1950 aloittaa taasen uuden vuosikymmenen Suomessa. Monen suomalaisen mielestä 1950-luku oli se hyvä vuosikymmen, jonne olisi mukava palata. Nykyään niinsanotulla talouden talkoohengellä viitataan mitä ilmeisimmin 1950-lukuun. Sodat olivat jääneet taakseen. Hyvinvointi kasvoi. Hyvät tavat olivat kunniassa. Työpaikalla pomo oli pomo ja duunari oli palkkansa ansainnut.
Kaikkea ei kuitenkaan kannata kaivata, ei ainakaan vuotta 1950. Sodan muistot olivat raskaat. Vielä maksettiin sotakorvauksia. Vuoden aikana kotimaisten tavaroiden tukkuhinnat nousivat 31 prosenttia, metsätuotteet 53 prosenttia, teollisuustuotteet 31 prosenttia ja maataloustuotteet 20 prosenttia. Esim. Puoli kiloa voita maksoi tuolloin noin 160 markkaa. Tilastokeskuksen rahanarvonkerroin vuodelle 1950 on 0.032. Näin tuo puoli kiloa voita maksaisi vuonna 2016 euroina 5.12. Nopean inflaation takia palkankorotukset jäivät riittämättömiksi. Vuotta 1950 sanotaan myös lakkojen vuodeksi, kun työmarkkinaliitot vuoron perään lakkoilivat. Tosin yleislakolta vältyttiin. Alkoholin käyttö oli runsasta varsinkin rintamiesten perheissä.
Väestöennusteet 1930-luvulta olivat ennustaneet ettei Suomen väkiluku juuri koskaan ylittäisi 4 miljoonan rajaa. Mutta niin vain vuoden 1950 lopussa meitä suomalaisia oli noin 4 030 000. Nyt myös ennustetaan vähän samalla tavalla, että tuskin saavutetaan 6 miljoonan väkilukua. Mikä on täysin uskottavaa, ainakin tämän kätkösarjan aikataulussa.
Paasikivelle toinen kausi. Istuva presidentti J.K.Paasikivi voitti presidentin valitsijamiesvaalin 15. helmikuuta 171 äänellä heti ensimmäisessä äänestyksessä. Erikoista vaalikamppanjassa oli, että Urho Kekkonen oli ensimmäistä kertaa Suomessa käynyt ns. amerikkalaistyylisen vaalikampanjan. Hän oli matkustanut ympäri maata, tavannut valitsijamiehiä ja kansaa, puristellut käsiä ja pitänyt puheita. Vaalit olivat kuitenkin paha pettymys sekä Kekkoselle että Maalaisliitolle. Keskeisin syy lienee ollut se, että Kekkonen oli kiistanalainen henkilö, myös omassa puolueessaan.
Vuoden puheenaiheeksi nousi kuitenkin pommi-isku eduskuntataloon, joka tapahtui juuri ennen presidenttivaaleja. Ja tietysti epäiltiin, että teko oli poliittinen. Teon tunnusti henkisesti epävakaa mies, jonka syy pommi-iskuun oli, että Yleisradion ruotsinkielisissä lähetyksissä oli mainittu liian usein Gustav-nimi. Pommia varten räjähteet tekijä oli ottanut omista varastoistaan. Sodan aikana luutnanttina palvellut mies oli haudannut trotyylilaatikon kotitalonsa kellariin. Räjähtäessään pommi rikkoi ovia ja kymmeniä ikkunoita, henkilövahingoilta säästyttiin.
Maaliskuussa kova myrsky riehui eri puolilla Suomea. Maaliskuussa Korkein oikeus antaa päätöksensä ns. asekätkentäjutussa. Aseita kätkettiin, koska yhä pelättiin, että Suomi joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Asekätkentä oli kuitenkin sopimusten vastainen ja 1488 suomalaista saa tuomion.
Toukokuun lopulla avattiin Linnanmäen huvipuisto Helsingissä. Ja pari viikkoa tämän jälkeen Helsinki vietti 400-vuotisjuhliaan. Pari päivää juhlien jälkeen Helsingin rautatieasema vaurioitui tulipalossa.
Joulukuun 8 päivä vietettiin säveltäjä Jean Sibeliuksen 85-vuotispäivää. Päivä josta myöhemmin tulee virallinen liputuspäivä Suomessa
Yleisimmät etunimet olivat Pirjo ja Markku.
Heikki Hasu voittaa hiihdon MM-kilpailussa kultaa yhdistetyssä: normaalimäki+18km.
Imatran vaakuna virallistetaan.
Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson, ja Imatran kauppalanvaltuusto hyväksyi sen 9. elokuuta 1950. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 25. lokakuuta samana vuonna.
Vaakunan sanallinen selitys kuuluu punaisessa kentässä kolme pystyasentoon asetettua kahtaalle suuntautuvaa yksipolvekkeista nuolenmuotoista kultakärkistä hopeasalamaa.
Vaakunan aihe viittaa voimalaitoksiin, joita alettiin rakentaa 1920-luvun alussa sekä Tainionkoskeen että Imatrankoskeen. |
 |
 |
Nykyään Imatran vaakuna löytyy useistakin kohteista. Esim. oheisen kuvan kukkaistutus suunnilleen koordinaateissa: N 61 11.555, E 028 46.617 |
Tämän viereisen kuvan "vanha kunnanraja":n läheltä löytyy myös kätkö. Aikanaan kunnan rajat olivat Imatra ja Joutseno. Kun Joutseno yhdistyi Lappeenrantaan, rajamerkin vasemmalla puolen pitäisi olla Lappeenranta kyltti ja vaakuna, mutta ne ovat unohtuneet.
Uudistuneen Imatran läpi vievän moottoriliikennetien kunnanrajan taulut ovat tyylikkäämpiä. |
 |