Suomi 100 vuotta 1979 - Suomenpystykorva Mystery Cache

1890 Metsänhoitaja Hugo Richard Sandberg kirjoitti ensimmäisen kuvauksen suomalaisen haukkuvan lintukoiran metsästysominaisuuksista, luonteesta ja ulkomuodosta ja kehoitti Suomen Kennelklubia ottamaan talteen tämän arvokkaan rodun. Niinpä Kennelklubi merkitsi rotukirjaan myös suomalaisen haukkuvan lintukoiran 1892 ja laati ensimmäisen varsinaisen rotumääritelmän.

Uusi rotumääritelmä vahvistettiin 1897 ja rodun nimi muutettiin suomalaiseksi pystykorvaksi. Nykyisen rotumääritelmän pohjana oleva rotumääritelmä on vuodelta 1946 ja siinä rodun nimenä oli ensimmäistä kertaa suomenpystykorva.

Metsänhoitaja Hugo Jonathan Roos oli ensimmäinen, joka tietoisesti alkoi kehittää suomalaista pystykorvaa. Hänen voidaan katsoa olleen ensimmäinen rodun kasvattaja, joka saavuttikin koirillaan paljon menestystä. Ulkonäkö alkoi vakiintua ja myös käyttöominaisuudet tarkastettiin jokaiselta koiralta.

Suomen Kennelklubiin perustettiin 1902 Pystykorvajaosto tätä haukkuvaa lintukoiraa vaalimaan, vaikka vastustustakin näillä “kylärakeilla” kyllä oli. Sen puolustajat saivat kuitenkin äänensä kuuluviin ja sen seurauksena suomalaisesta haukkuvasta lintukoirasta tuli rotukirjaan numero 1. Tämän numeron sai 1888 syntynyt uros Kekki Yli-Kiimingistä.

Nykyinen Suomen pystykorvajärjestö on perustettu 1938. Se toimii koko maassa ja pitää huolta kaikista suomalaisista pystykorvaroduista, pohjanpystykorvasta (yhdessä ruotsalaisten kenneljärjestöjen kanssa) suomenlapinkoirasta, lapinporokoirasta, karjalankarhukoirasta ja suomenpystykorvasta. Se kouluttaa tuomarit , pitää kirjaa koirien terveystilanteesta ja toimii yhdyssiteenä kaikkien harrastajien välillä.

Vuonna 1979 Suomen Kennelliitto nimesi 90-vuotisjuhlanäyttelyssään suomenpystykorvan Suomen kansallisroduksi. Näin tämä reipas pieni koira sai sen arvon, joka sille kuuluu.

“Läheisessä kosketuksessa perheeseen elänyt ja sen kanssa valoisat ja pilviset päivät jakanut suomalainen koirakin osoittaa kaikessa piirteitä, jotka muistuttavat sen isäntää, suomalaista. Häntä kohtaan se osoittaa kiintymystä ja uhrautuvaa uskollisuutta. Rohkeuttakin siinä on paljon enemmän, kuin niin pieneltä koiralta voi odottaa.”
- Hugo Sandberg

Kätkö

Tämä pystykorvakätkö on mysteerikätkö. Kätkö löytyy annetuista koordinaateista, mutta päästäksesi loggaamaan kätkön löydetyksi on hyvä aluksi selvittää vastauksia muutamiin kysymyksiin. Kätkörasia on suljettu kahdella numerolukolla ja avainnumerot saat etsimällä vastaukset seuraaviin kysymyksiin. Kätkö on omalla pihallamme, ja naapureitakin on kätköstä informoitu.

Velho (ABCD)

A) Suomenpystykorvanartun säkäkorkeusihanne on ? cm (laske numerot yhteen)

B) Suomenpystykorvan kirsun (nenän) tulisi olla

1. Musta ja mantelinmuotoinen (2)
2. Suuri ja punertava (4)
3. Turkin väriin sointuva ja keskikokoinen (6)
4. Pienehkö ja pikimusta (8)

C) Suomen pystykorvan luonteen tulisi rotumääritelmän mukaan olla (valitse kaikki oikeat ja laske yhteen niin kauan, että tuloksena on yksinumeroinen luku)

1. Peräänantamaton (1)
2. Tarmokas (3)
3. Rohkea (5)
4. Uskollinen (7)

D) Suomenpystykorva on mittasuhteiltaan jokin seuraavista

1. Runko on korkeutta pidempi (2)
2. Rungon pituus on sama kuin säkäkorkeus (4)
3. Runko on selkeästi säkäkorkeutta lyhyempi (6)
4. Mittasuhteita ei ole rotumääritelmässä määritelty (8)

Nalle (EFGH)

E) Suomenpystykorvan kanssa voi kilpailla ? erilaisessa rodunomaisessa käyttökokeessa

F) Näihin rodunomaisiin kokeisiin koira voi osallistua täytettyään ? kuukautta

G) Linnunhaukkukokeessa koe-erän pituus on ? tuntia

H) Linnunhaukkukokeessa hyväksytään ? erilaista riistalintua

Muita vuoden 1979 merkittäviä tapahtumia

Valtio

- 19.3. Suomessa käytiin eduskuntavaalit, joiden voittajia olivat Kokoomus ja SMP
- 4.4. uuden eduskunnan puhemieheksi valittiin Keskustapuolueen Ahti Pekkala, ensimmäiseksi varapuhemieheksi SDP:n Veikko Helle ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen Juuso Häikiö
- 11.4. Suomen hallitus teki periaatepäätöksen yhden pennin kolikon valmistamisen lopettamisesta. Vuoden 1980 alusta lähtien alettiin hinnat pyöristää lähimpään viiten penniin, vaikka penni säilyikin raha- ja laskentayksikkönä

Yhteiskunta

- 3.4. Helsingin kaupungin liikennelaitoksen tilaama uusi johdinauto saatiin koeajoon. Öljykriisi oli jälleen lisännyt kiinnostusta johdinautoja kohtaan
- 21.4. Luonnonsuojelijat keskeyttivät Forssassa sijaitsevan Koijärven kuivatuksen rakentamalla padon järven laskuojaan. Helsingin vesipiiri lähetti 25.4. kaivinkoneen avaamaan laskuojaa, jolloin luonnonsuojelijat kahlitsivat itsensä kaivinkoneeseen. Koijärveä pidettiin Suomen arvokkaimpana lintujärvenä, ja tapahtumia on pidetty vihreän liikkeen alkusysäyksenä Suomessa
- 1.7. Suomessa tuli voimaan yli 30 työntekijän yrityksiä koskeva yhteistoimintalaki
- 5.8 Turun kaupungin 750-vuotisjuhlallisuudet huipentuivat kaupungin halki edenneeseen historialliseen kulkueeseen
- 14.9 Valcon kuvaputkitehdas irtisanoi koko henkilökuntansa
- 1.10. Tampere kaupunki juhli 200-vuotissyntymäpäiväänsä. Juhlallisuuksiin osallistuivat presidentti Urho Kekkonen sekä Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia

Kulttuuri ja urheilu

- 5.3. Star Warsin jatko-osan Imperiumin Vastaisku tuotanto alkoi
- 31.3. Euroviisut järjestettiin Jerusalemissa. Israelin edustaja Milk & Honey & Gali Atari voitti kappaleella "Hallelujah". Suomea edusti Katri-Helena kappaleella “Katson Sineen Taivaan” jonka sijoitus oli 14.
- 8.4. Kiina hyväksyttiin Kansainvälisen Olympiakomitean jäseneksi
- 2.6. Ensimmäinen Provinssirock järjestetään Seinäjoella
- Teatterikorkeakoulu perustettiin

Muu maailma

- 1.4. Iranista tuli islamilainen tasavalta 98 %:n äänivyöryllä. Šaahin valta päättyi virallisesti
- 4.5. Konservatiivit voittivat vaalit Britanniassa, ja Margaret Thatcher nousi pääministeriksi
- 6.8 Ensimmäiset Vietnamista lähteneet ns. Venepakolaiset saapuivat Suomeen
- 26.10. Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti, että isorokko oli hävitetty maapallolta

Suomi 100 vuotta – Geokätköilijöiden silmin
• On Valtionneuvoston hyväksymä virallinen juhlavuoden tapahtuma.
• Suomen itsenäisyyden jokaiselle vuodelle julkaistaan oma kätkö vuoden 2017 aikana.
• Kätköjen perusajatuksena on esitellä kyseisen vuoden historiallisesti merkittäviä tai tärkeitä tapahtumia.
• Kätköt ovat suurimmaksi osaksi helposti saavutettavissa. Vaikeus ja maastoarvot ovat maksimissaan 2,5/2,5.
Lisätietoja Suomi 100 vuotta – Geokätköilijöiden silmin verkkosivulla