Nest #1 - piilopesijä Traditional Cache

Tämä on ensimmäinen kätkö Nest-sarjassa. Sarja on tehty hienon harjumaaston kunniaksi - jonka toivotaan pysyvän hienona harjuna.
Tämä nyt 4 kätkön kierros, joka saa joskus jatkoa, on reilun kilometrin kävely Sydän-Hämäläisessä harjumaastossa. Vuodenajasta riippuen, saatat kohdata hiihtäjiä, lenkkeilijöitä, suunnistajia, marjastajia, hevosia, ja monta muuta.

Kätköä ei tarvitse - eikä saa - irrottaa, työkaluja ei tarvita - eikä niitä saa käyttää.
Talvella alueella on hiihtolatuja, älä kävele ladulla!
Jätä auto merkitylle paikalle (waypoint), pidemmälle ei kannata ajaa.

Syrjänharju on osa jääkauden lopulla muodostunutta harjuketjua, joka ulottuu Salpausselältä Pohjanmaalle. Maasto on enimmäkseen mäntyvoittoista kangasmetsää ja rinteet ovat jyrkkiä. Harjussa on myös paljon suppia.

Soranoton jäljet näkyvät monessa paikassa ja yhtenä uhkana tällä alueella on myös Tavase, joka aikoo sadettaa harjuun järvivettä, saadakseen tekopohjavettä.

Tampereen seudun kunnat alkoivat tutkia tekopohjaveteen siirtymistä 1990-luvun alussa. Vedenhankintahanke jakautui kahteen osaan: Pinsiönkankaalla, sekä Vehoniemen–Syrjänharjun alueella Kangasalla ja Pälkäneellä.
Tavase haluaisi rakentaa tekopohjavesilaitoksen, joka tuottaa 75 000 vesikuutiota vuorokaudessa. Tekopohjavettä valmistettaisiin imeyttämällä Roineen järvivettä harjuun.
Tavase ei ole saanut lupaa Aluehallintovirastolta, koska hanke heikentäisi huomattavasti sekä Natura-alueiden että koko harjun luontoarvoja, sekä aiheuttaisi lisäksi suuria rajoituksia koko kuntakeskukseen. Lisäksi hankkeen tarve on poistunut, koska Tampereen seudun kaupungit ovat uusineet vesilaitoksensa prosessin aikana.

Koeimeytyksissä huomattiin, että harjuun sadetettu vesi ei purkautunut alkuunkaan sinne minne piti, vaan siitä saatiin talteen noin 5% -  joten suunnitelmat menivät uusiksi. Nykyiset korjatut suunnitelmat on tehty täysin arvausten varassa, eli kenelläkään ei ole tietoa minne tuo vesimäärä menee, ja mitä tuollaiset vesimassat tekevät harjulle.
Kokeita ei ole myöskään tehty kuin pienillä vesimäärillä, monin paikoin ei ollenkaan. Myöskin Tavasen suunnitelma saada vesi virtaamaan ylämäkeen on kyseenalainen.
Silti Tavase haluaa ajaa projektin loppuun, vaikka useammat mukana olleet kunnat ovat hankkeesta irtautuneet ja rahaa on palanut hukkaan miljoonia euroja. Myöskään tekopohjavesihankkeista ei ole saatu missään hyviä kokemuksia, päinvastoin.