Harjavallan 14 karjanomistajaa pitivät Harjavallan osuusmeijerin perustamiskokouksen 15.12.1902. Osin pakottavat syyt ja 1901 tullut osuuskuntalaki mahdollisti meijerin perustamisen. Osuustoiminta alkoi heti ja ensimmäinen meijeri aloitti toimintansa Vinnaren kylässä Tuomolan ns. kylmänojan vainiolla. Osuuskunnan ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Otto Setälä.
Meijerin toiminnan kannalta välttämättömät yhteydet eteläpuolelle paranivat oleellisesti, kun 1912 lopulla valmistui riippusilta. Saman paikan kohdalle toinen riippusilta valmistui 1939 ja se palveli harjavaltalaisia vuoteen 1982. Tällöin riippusilta purettiin ja siirrettiin Punkaharjulle. Nykyisen sillan vihkiäisiä pidettiin 23.8.1984.
Osuustoiminta perustui jäsenten väliseen tiiviiseen yhteistoimintaan. Meijeritoiminta laajeni nopeasti, jota helpotti osaltaan myös 1913 käyttöön otetut sähkövalot. Niinpä osuuskunta rakensi uuden kaksikerroksisen tiilirakenteisen osuusmeijerin joen pohjoispuolelle lähelle jokisiltaa. Meijeri valmistui joulukuussa 1919, jolloin osuuskunnan jäsenmäärä oli 175.
Sillan pohjoispäässä on ollut vuosia kuntalaisten yleinen uimaranta, joka paremmin tunnetaan Kultakoukku- nimellä. Kyseisen paikan kohdalta ainakin 1950- luvulla talvisin sahattiin isoja jääkuutioita, jotka maatilat varastoivat purujen sisään. Kesäisin näillä jäillä kylmetettiin vedessä säilytettäviä maitotonkkia.
!960-luvun aikana karjatalouden tilanne huononi myös Harjavallassa ja karjatilat vähenivät. Harjavallan osuusmeijeri lopetti toimintansa 8.7.1974, jolloin Harjavallan, Kokemäen ja Kauvatsan meijerit sulautuivat Nakkilan meijerin kanssa ja muodostivat Osuuskunta Maito-Teljän. Nykyisin meijeri-rakennus on yksityiskäytössä.
Kätköä hakeville Kultakoukun rannasta löytyy sopiva P-alue, josta kätkön alkupisteelle on turvallinen noin 200 m kävelymatka.
Lähde: Vesa Vartiainen: Maatalouspitäjästä teollisuuskaupungiksi 2011