Kätkösarja Suomen itsenäisyyden vuosista Etelä-Karjalassa.
Suomen itsenäisyyden vuodet kätkösarja käsittää jokaista vuotta kohden yhden kätkön. Kätköt on helppoja tradeja ja mysteereitä. Kätköt julkaistaan pitkin vuotta pyrkimyksenä saada ne julkaistua vuosijärjestyksessä. Myöhemmin julkaistaan sarjan bonuspurkki johon koordinaatteja löydät osan kätköpurkeilta ja osan HUOM! Tradien kätkökuvauksiin kirjoitettuna. Eli Kannattaa siis lukea kätkökuvaukset huolella.
1986
Tapahtumia maailmalta, jotka vaikuttivat Suomeen.
|
Ruotsin pääministeri Olof Palme ammutaan Tukhomassa 28. helmikuuta.
Tsernobylin lähellä Ukrainassa sattui historian vakavin ydinonnettomuus. 31 ihmistä kuoli heti, ja suuria määriä adioaktiivisuutta pääsi ympäristöön. Katso lisää alempana.
New Yorkin pössiromahdus 11. syyskuuta. Päivä, joka tulee varmasti vastaan vielä myöhempänä vuotena. |
|
SUOMESSA.
Tammikuu 04: Arkipyhät siirretään takaisin omille paikoilleen.
|
Presidentti Mauno Koivisto vahvisti kirkkolain. |
|
Tammikuu 24: Suomi sai kolmoisvoiton Monte Carlon rallissa.
|
Voittaja Henri Toivonen, toinen Timo Salonen ja kolmas Hannu Mikkola.
Myös MM-rallissa Suomi sai kolmoisvoiton
Voittaja Juha Kankkunen, toinen Markku Alen ja kolmas Timo Salonen. |
|
Huhtikuu 28: Tsernobyl ja Suomi.
|
Suomessa ja muissa Pohjoismaissa mitattiin vapun alla kohonneita säteilyarvoja. Säteilyn syytä ei tiedetty. Todennäköiseksi syyksi arvioitiin ydinvoimalavuotoa.
Vasta kolmen päivän päästä annettiin virallinen tiedotus ja vappuaattona Suomen ulkoministeri ilmoitti evakuoivansa kaikki Ukrainassa olevat suomalaiset. Perusteluna oli ettei onnettomuudesta, tapahtumien kulusta ja vaikutuksista ollut saatu riittävää tietoa.
Säteilyturvakeskus arvioi, että Tsernobylistä leijaillut säteily ei aiheuta suoraa terveydellistä riskiä Suomessa. Suurimmat arvot mitattiin Uudessakaupungissa, Kotkassa ja Hämeenlinnassa. Suositusten mukaan sadevettä ei saanut käyttää juomavetenä myöskään eläimillä. Laskeuma ei juurikaan vaikuttanut suomalaisiin toukotöihin. Viranomaiset tosin tarkkailivat elintarvikkeita erityisen tarkasti. Maidon jodipitoisuudet nousivat keväällä korkeiksi, mutta sitä ei pidetty vaarallisena.
Heti onnettomuuden jälkeen Suomessa rajoitettiin määräaikaisesti karjan laidunruokintaa, jotta lyhytikäiset radioaktiiviset aineet eivät päätyisi maitoon ja lihaan. Samoin suomalaisia kehoitettiin olemaan syömättä ylen määrin sieniä, marjoja ja muita luonnontuotteita. Lasten leikkeihin kehoitettiin kiinnittämään huomiota. Suosituksena oli, että lapset välttäisivät leikkimistä kuralätäköissä ja varoisivat hiekkalaatikkojen hiekan joutumista suuhun.
Jos haluatte lisätietoa esim. ihmiskohtaloista Sternobylissä, lukekaa Nobel-kirjailijan teos, löytyy täältä. Vaikuttava teos. |
|
Elokuu 08: KOP:n Jakomäen konttori ryöstettiin Helsingissä. Draama loppui Mikkelissä.
|
Suomessa koettiin ennennäkemätön dramaattinen ja traaginen pankkiryöstö. Noin klo 13.40 pankin konttoriin astui huppupäinen mies, jolla oli mukanaan katkaistu haulikko ja 10 kg dynamiittia sisältänyt räjähdyspanos. Ryöstäjä otti panttivangeikseen 12 henkilöä ja vaati 2,5 miljoonaa markkaa ja auton paikalta poistumiseen.
Poliisi toimitti paikalle 1 miljoonaa markkaa ja auton, johon ryöstäjä siirtyi kolmen(1 mies ja 2 naista) panttivangin kanssa. Pakoauto saapui Mikkeliin lauantaiyönä noin klo yksi. Poliisin ja ryöstäjän välillä käytiin neuvotteluja paikalla aina klo 03.30:een asti, joilloin tilanne kiristyi. Ryöstäjä uhkasi räjäyttää auton. Poliisi kehoitti panttivankeja poistumaan autosta. Molemmat naiset noudattivat kehoitusta, jonka jälkeen poliisi yritti ampua ryöstäjää, mutta tämä kerkesi räjäyttää panoksensa. Sekä ryöstäjä että miespanttivanki saivat surmansa. Yhdeksän poliisia loukkaantui, kaksi heistä vakavasti. |
|
Elokuu 31: Presidentti Urho Kekkonen kuoli Tamminiemessä.
|
Hautajaiset pidettiin Helsingissä 07 syyskuuta, joihin osallistui arvovieraita neljästäkymmenestä maasta. |
|
Marraskuu 06: Kirkolliskokous avasi pappisviran myös naisille.
Marraskuu 12: Martti Ahtisaari nimitettiin YK:n hallintoasioiden alipääsihteeriksi.
Joulukuu 01: Oy Kolmostelevisio Ab aloitti ohjelmatoiminnan.
Joulukuu 01: Uudet 50, 100 ja 1000 markan setelit laskettiin liikkeelle.
ETELÄ-KARJALA, IMATRA.
Pommiuhka Imatran jäähallissa.
|
Olin juuri muuttamassa ja matkalla Imatralle, kun kuulin radiosta seuraavaa:
I-divarin peli Ketterä-KooKoo. Uutisen teemana oli pommi Imatran jäähallissa. Ensin tuntematon häirikkö siirrätti ottelun alkua noin 1 tunnilla. Poliisille tuli ilmoitus, että jäähallissa räjähtää pommi. Tässä vaiheessa ottelua oli ehditty pelata vasta pari minuuttia kun virkavalta joutui tyhjentämään hallin. Kun vihdoin päästiin taas pelaamaan, järjesti kotijoukkue Ketterä oman pomminsa voittaen sarjajohtaja KooKoon. |
|
Niskalammen asuntomessut 18.7 — 17.8.1986
|
Asuntoja: 93.
Näyttelykohteita: 36.
Kävijöitä: 135 000.
Imatran messujen rakentamiseen mahtui niin monta vastoinkäymistä, että niitä kuunnellessa tulee tuskanhiki.
Esimerkiksi kaikki ne lakot. Maaliskuun kolmantenatoista 1986 alkoi Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n yhteislakko. Se kesti puolitoista päivää.
Huhtikuun toisena tuli voimaan SAK:n noudattama seitsemän tunnin työpäivä ylityökieltoineen. Viikon päästä alkoi sähköalan työsulku, joka jatkui 21. huhtikuuta alkaneella asennuslakolla. Tämä tarkoitti, että messualueen hommat seisoivat 28. kesäkuuta saakka.
Toukokuun neljäntenätoista tuli rakennusalan työsulku, joka kesti kesäkuun loppuun asti.
Kaiken lisäksi maaliskuun 13. ja 14. päivän välisenä yönä yksi peruskorjattavista taloista paloi melkein kokonaan. Sitä oltiin jo maalaamassa ja sisustamassa. Talo saatiin kuitenkin korjatuksi ulkopuolelta ennen messuja.
Messut pääsivät kuitenkin alkamaan ajallaan. Lähde: Etelä-Saimaa |
|
Viimeiset Imatran ajot 03.08 Imatralla.
|
Vuonna 1986 ajot olivat EM-osakilpailu sekä Formula TT -luokan MM-osakilpailu. Ajoissa sattuneen yleisöonnettomuuden jälkeen Imatran ajot siirrettiin ajettavaksi muiden paikkakuntien radoilla.
Muistojen Imatran ajoja aloitettiin vähän yli vuosikymmen tämän jälkeen. Kunnes ajot saatiin taasen Imatralle aivan viime aikoina. |
|
Imatran Pallo-Veikot voittaa Suomen mestaruuden pesäpallossa.
|
Palkintoja IPV:lle.
-Fair Play -joukkue.
-Vuoden pesäpalloilija: Kari Stenberg
-Vuoden lyöjäkuningas: Pentti Lipponen
-Vuoden pelinjohtaja: Vesa Lipsanen
Vielä kun jatkat kätköltä n. 300 metriä tietä eteenpäin löydät Imatran nykyisen pesäpallokentän. Kentällä ei ole vielä voitettu yhtään mestaruussarjan mitalia, mutta mahdollisuuksia taasen on. |
|