Euran Käräjämäki on yksi Suomen tunnetuimmista muinaisjäännösalueista. Käräjäympyrän uskotaan olleen tuomioistuimen paikka, mutta alun perin se on kuitenkin hauta esihistorialliselta ajalta. Se on viimeinen tunnettu polttohauta Eurasta rautakaudelta; täällähän noin vuoden 600 jaa. aikoihin otettiin käyttöön muusta maasta poiketen esineellinen ruumishautaus.
Jo 1880-luvulla tiedettiin, että Käräjämäellä on valtava määrä myöhäisen rautakauden (600 – 1200 jaa.) hautoja. Vain pieni osa niistä on tutkittu.
Mielenkiintoisin Käräjämäen haudoista sijaitsee tien pohjoispuolella. Tämä merovingiajan alun soturin hauta oli rikkaasti varustettu, hauta-antimina oli mm. raudoitettu kilpi, miekka, väkipuukko ja keihäänkärki, heloin koristettu vyö ja pronssisormus. Vainajan pään alla oli hioinkivi. Tämä saattaa olla merkkinä siitä, että päällikkö oli miestensä miekkojen herra – miekkojen terävyys riippui päällikön tahdosta. Päällikön hauta on ennallistettu ja se on nähtävänä tien pohjoispuolella pienen mäen päällä.