Piikkiön Hulkkis-Tuorla oli keskiajalla piispantuolille kuuluva tila, joka joutui kirkkoreduktiossa kruunulle. Läänitetty tila palautettiin kruunulle isossa reduktiossa 1683 jonka jälkeen Tuorlasta tuli kruunun ratsutila. Se ostettiin perinnöksi 1774 ja siihen liitettiin 1770-luvulla viereisestä Kaarinan Hulkkion kylästä Neitsentalon rälssisäteri ja 1880-1890-luvulla edelleen neljä tilaa samasta kylästä. Tuorlan kartanon keskeisin rakennuskanta rakennettiin maaherratar Wendla von Willebrandin ajalla 1810-luvulla.
Tilalla alkoi toimia 1885 metsänhoitaja Alfred von Haartmanin perustama kaksivuotinen maanviljelyskoulu, jollaisia Suomeen oli perustettu jo 1840-1850-luvulla antamaan alkeisopetusta ja käytännön harjoitusta. Samaan aikaan tilalla toimi myös tyttöjen puutarhakoulu ja Suomen ensimmäiset karjakkokurssit. Koulun toiminta lakkasi 1908. Vuodesta 1924 Tuorlan omisti kunnallisneuvos Akseli Haikio, joka oli perustamassa Turun suomalaista yliopistoa. Haikio lahjoitti kartanon 1944 Turun yliopistolle, jonka toimesta perustettiin uusi maatalouskoulu. Tila siirtyi valtiolle 1974, jolloin Tuorlassa aloitti kolmas maanviljelyskoulu. Puutarhakoulun toiminta alkoi 1977. Tuorlan maatalous- ja puutarhaoppilaitos ja Paimion metsäoppilaitos yhdistettiin 1993 Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitokseksi. Nykyään oppilaitos on osa ammattiopisto Liviaa.
Ensimmäiset Hereford-emolehmät tulivat Tuorlaan syksyllä 2005. Karjalla on tärkeä maisemanhoidollinen rooli. Peltolaitumien lisäksi lehmät hoitavat reilun kahden kilometrin mittaista ranta-aluetta Kaarinasta Piikkiöön. 20 emon pieni karja mahdollistaa tiiviin suhteen hoitajien ja eläinten välillä. Vasikat tottuvat pienestä pitäen ihmisen käsittelyyn. Myös opiskelijat osallistuvat eläinten hoitoon ja ovat mukana poikimisten valvonnassa.