Säynäjäojan latvahaarat ovat polun erikoisimman tyyppisellä suolla, letolla. Tavallisesti letot ovat puuttomia, tai ainakin vähäpuustoisia, joten tämä koivuletto on erikoisuus lettojenkin joukossa.
Letot ovat reheviä soita, harvinaisuuksia suomalaisessa suoluonnossa! Alunperinkään lettoja ei ole ollut kuin kolmisen prosenttia suoalastamme, mutta valtaosa niistäkin on jo aikoja sitten raivattu pelloiksi. Täällä Perä-Pohjolan alueella lettoja on sentään säästynyt jonkun verran.
Lettojen kasvillisuus on monipuolista ja rikasta. Suotyypeistä niitä eniten muistuttavilta nevoilta puuttuvat monet letoilla kasvavat vaateliaat kasit, kuten harvinainen lettorikko sekä eräät kämmekät. Vähäpuustoisella suolla kasvava kataja on myös eräs leton tunnusmerkeistä. Vähemmän huomiota herättävistä kasveista lettoisuutta ilmentävät eräät sammalet, mm. lettolierosammal ja lettosirppisammal.
Valtaoja leton kasvilajistosta kuuluu kuitenkin soiden yleisiin lajeihin. Niinpä tälläkin paikalla näet monia luontopolun niukkaravinteisimmilla soilla tavattavia lajeja kuten kookkaan, heinämäisen pullosaran, rimpilettojen riippuvatähkäisen mutasaran, kauniskukkaisen raatteen ja rannoiltakin tutun järvikortteen.
Säynäjäoja tulvii keväisin milloin enemmän, milloin vähemmän ja tulvavedet ulottuvat lähes pitkoksille saakka. Pahoina tulvakeväinä ojan ylitys pitkoksiakin pitkin on vähintäänkin hankalaa ellei mahdotontakin. Vastapäivään kierrettäessä ojan jälkeen polku kulkee tyypillisen lettosuon läpi. Etelässä jängän takana on näkymä Rantakivaloille sekä yhdelle Suomen monista Kiimakankaista.
Napapiirin retkeilyalue sijaitsee reilut kahdenkymmentä kilometriä Rovaniemeltä pohjoiseen. Aluetta halkovan Raudanjoen komeat kosket, Vaattunkiköngäs ja Vikaköngäs. Alueella on useita retkeilyyn hyvin soveltuvia merkittyjä reittejä. Esteettömät reitit soveltuvat myös liikuntaesteisten tai lastenvaunujen kanssa kulkeville. Alueella ei ole ylläpidettyjä latuja, mutta alue soveltuu erinomaisesti omatoimiseen umpihankihiihtoon ja lumikenkäilyyn.
Suoluontopolku esittelee Vianaavan monipuolista suoluontoa. Pääosin pitkostettu polku kiertää rengasreitin, jonka alku- ja loppupiste sijaitsevat Karhukummun laavulla. Matkaa Karhukummun laavulle Vaattunkikönkään pysäköintialueelta on noin kilometri. Matkaa pysäköintialueelta kiertäen polun pituudeksi tulee yhteensä 9 km. Polku kulkee halki nevojen, rämeiden ja korpien nousten välillä metsäsaarekkeita kuivemmille metsäsaarekkeille. Suopolku esittelee eri suotyyppejä ja niiden peräpohjalaista kasvi- ja eläinlajistoa. Noin puolessa välissä reittiä on Säynäjäojan laavu ja Vianaavan avonaisella suo-osuudella Vianaavan lintutorni.
Suoluontopolun varrella on yhdeksän kätköä + bonuskätkö, jonka koordinaatit saat selville muilta kätköiltä.
Kätköt sijaitsevat retkeilyalueella, jossa tulee noudattaa Napapiirin retkeilyalueelle laadittuja ohjeita ja sääntöjä (www.luontoon.fi/napapiiri/ohjeetjasaannot) sekä ottaa huomioon muut retkeilijät.
Metsähallitus on tietoinen kätköstä.
Lisää tietoa Napapiirin retkeilyalueesta: www.luontoon.fi/napapiiri.