Tämä multi-kätkö esittelee Turun Itäharjun kaupunginosassa sijaistevan Mikkolanmäen ilmatorjuntapatterin. Multi koostuu kuudesta välipisteestä, joista saat erilaisin laskutoimituksin kätkön loppukoordinaatit. Alla on ensin kerrottu hieman Mikkolanmäen ilmatorjuntapatterin historiasta, jonka jälkeen löytyy lyhyt kuvaus alueen rakennelmista välipistekoordinaatteineen.
Mikkolanmäen varustelu alkaa
Mikkolanmäen ilmatorjuntapatteri toimi jatkosodassa yhtenä Turun kolmesta ilmatorjuntapatterista. Kaikille kolmelle ilmatorjuntapatterille (Mikkolanmäki, Uittamo, Ruohonpää) päätettiin linnoittaa taisteluasemat betonista ja toukokuussa 1940 laadittiin myös Mikkolanmäen kustannusarvio. Suunnitelmana oli tehdä tie, korsujen ja tykkien perustukset sirpalesuojineen, tulenjohtovälineiden suojaseinät, konekivääripesäkkeet, johtokanaalit (= kaapeliojat), ammuskorsut ja sähkötyöt.
Heinäkuussa puolustusministeriö ilmoitti hyväksyvänsä mm. Mikkolanmäen asemien linnoittamisen ja lisäsi, että tuliasemiin olisi rakennettava kallioon louhittu voima- asemaluola.
Elokuun alussa Turun kaupungin kiinteistö- ja rakennuslautakunta esitti, että työt annettaisiin katurakennustoimiston tehtäväksi. Rakennustyöt alkoivat syys-lokakuussa 1940 ja niiden valvojana toimi silloinen kaupungininsinööri, reservin insinööriluutnantti K. Karvonen. Asemat valmistuivat kevättalvella 1941 ja tykit asennettiin paikoilleen. Suunniteltuja majoituskorsuja ei kuitenkaan rakennettu kuten ei myöskään konekivääripesäkkeitä eikä louhittu kaapelikanavia. Jatkosodan alkaessa Mikkolanmäellä ei siten ollut majoitustiloja, vaan osa henkilöstöstä asui pahviteltoissa, osa Mikkolan talossa, ja elokuun lopusta alkaen myös parakeissa. Telttojen lämmitystä ja lämpöeristyksiä paranneltiin - osittain henkilöstön tuomilla materiaaleilla ja omilla varoilla - monin eri tavoin syksyn kuluessa.
Mikkolanmäen patterin naamiointi aloitettiin ampuma-alaa raivatessa saaduilla latvuksilla ja naamiointia pidettiin yllä tuomalla jatkuvasti uusia tuoreita havuja Satulamäeltä. Katkaistuja puiden latvaosia on näkyvissä yhä. Sodan kestäessä pesäkkeiden betonipintoja ja rakennusten puupintoja maalattiin. Myös tykit saivat naamiovärin ja lisäksi naamioinnissa käytettiin naamioverkkoja.
Mikkolanmäen patterialueen sisäinen tie luolille valmistui elokuussa 1941. Jyrkkiä kallioisia kulkureittejä varustettiin puisilla portaikoilla, kuten esimerkiksi ampumatarvikeluolalta tykeille ja majoitusparakeilta suoraan tykeille. Kaupungilta patterille johtavaa tietä rakennettiin vuosia. Halkovarastolle (22 m2) ja edelleen ruokalaparakille johtanut nk. Tampintie valmistui lopullisesti vasta 1944.
Patterin toiminta
Jatkosodan alkaessa kesäkuussa 1941 Mikkolanmäen patteria eli 21. Raskasta Ilmatorjuntapatteria johti alkuun kolme upseeria : reservin vänrikki N. Wikeström, reservin vänrikki H. Åhlfors ja reservin vänrikki C. Krook ; tunnettu turkulainen ilmatorjuntamies, kapteeni Jari Jarkka tuli Mikkolanmäen päälliköksi parin viikon kuluttua. Tilanne kehittyi seuraavasti:
– 17. kesäkuuta ampumavalmius yhdellä tykillä suojeluskuntalaisten voimin
– 18.6. vaihdettiin kiväärit
– 19.6. saatiin lisää ampumatarvikkeita ja toinen tykki ampumavalmiiksi
– 21.6. saatiin kolmas tykki ampumavalmiiksi
– 25.6. aamulla 19 konetta pommitti yllättäen Turun lentokenttää, satamaa ja sotasatamaa, myöhemmin aamulla 16 konetta samoja kohteita, ja vielä illalla 3 konetta pommitti lentokenttää ja sotasatamaa ; Mikkolanmäen patteri oli ensimmäisen kerran tositoimissa
– 26.6. aamuyöllä 44 konetta pommitti lentokenttää, satamaa, Heikkilän kasarmia ja teollisuusaluetta (it. pudotti yhden koneen Airistolle) ja aamulla 13 konetta satamaa.
– Vuodet 1942 ja 1943 olivat vihollisen lentotoiminnan osalta Turussa suhteellisen rauhallisia. Jatkosodan aikana Turussa oli kaikkiaan 127 ilmahälytystä ja 7 pommitusta. Helmikuussa 1944 tuli suurhyökkäys, kun 22.2. iltayöstä noin 100 konetta pommitti Turkua. Vauriot jäivät vähäisiksi, kun suurin osa pommeista putosi mereen kaupungin ulkopuolelle. Ilmatorjunta toimi tällöin kaikilla voimillaan. Kolme ihmistä kuoli, 7 haavoittui ja puhelinyhteyksiä katkesi. Tämä hyökkäys liittyi Helsingin ja Kotkan pommitusten sarjaan, jossa Neuvostoliiton tarkoituksena oli painostaa Saksan rinnalla taistelevia maita irrottautumaan sodasta.
– Pattereiden tulella ei aina pyritty osumaan viholliskoneeseen, vaan ammuttiin niiden eteen ennalta laskettu sulku, jonka läpi koneet eivät voineet lentää tuhoutumatta.
Mikkolanmäen rakennelmien esittely
1.Ampumatarvikeluola, N 60° 26.572 E 022° 19.020
Ampumatarvikeluola on louhittu ja betonoitu, osittain tiilillä vuorattu tila, josta kranaatit vietiin kantamalla tykeille, luolan pinta-ala on noin 15 m2. Ampumatarvikeluolan vierestä löytyy voimalaiteluola, joka on niin ikään luohittu ja betonoitu, sekä varustettu kaasutiiviillä ulko-ovella. Voimalaiteluoan sisällä oli nk. muuttajakone (moottori - sähkö kaupungin verkosta - ja moottoriin kytketty generaattori) tykkien tarvitsemaa sähköä varten. Luolien eteen rakennettiin 1943 tai 1944 betonista suojaseinä.
A = Ampumatarvikeluolan ulkoseinästä ulos työntyvien rautaputkien lukumäärä
2. Etäisyysmittarin pesäke, N 60° 26.555 E 022° 19.074
Etäisyymittarin pesäke on muodoltaan epäsäännöllinen, seitsenkulmion muotoinen, päältä avoin, alaspäin hieman levenevä betonirakennelma. Pesäkkeen korkeus on 3,3-4,3 m kallion pinnasta mitattuna. Etäisyysmittarin pesäkkeen päälle vie tukevat betoni-raput. Pesäkkeen alla oli jatkosodan aikana uunilla lämmitettävä majoitustila, jonne johti 2 ovea, sekä katossa oleva kulkuaukko. Asemaa lienee käytetty tykkiasemana 1944, jolloin lattiaan tehtiin reikä kevyen it-tykin jalustaa varten.
B = Etäisyysmittarin pesäkkeeseen johtavien porrasaskelmien lukumäärä miinus 4
C = Etäisyysmittarin pesäkkeessä olevien pyöreiden ilma-aukkojen lukumäärä
3. I Tykkiasema, N60 26.562 E22 19.059
Tykkiasema on epäsäännöllisen kuusikulmion muotoinen, päältä avoin betoniasema, jonne päästiin puurappuja pitkin. Alueella on kaikkiaan kolme tykkiasemaa, joissa jokaisessa oli puulattia. Tykki oli kiinnitetty teräspultein lattian keskellä olevaan pyöreään betoni- ja teräsperustaan. Tykkien ampuma-ala oli täysi ympyrä.
D = Tykkiaseman päällä olevien metallirappujen määrä miinus 1
4.Tulenjohtoasema, N 60° 26.577 E 022° 19.062
Tulenjohtoasema muodotuu kahdesta epäsäännöllisen kuusikulmion muotoisesta betonipesäkkeestä, jotka ovat kiinni toisissaan. Toinen pesäkkeistä on vuonna 1944 rakennettu etäisyysmittarin uusi asema ja toinen pesäke on toiminut mm. lämmitettävänä majoitustilan. Tulenjohtoasemassa oli sähköisesti toimiva keskuslaskin, joka antoi ampuma- arvot tykeille. Lisäksi tähän tulenjohtoasemaan oli vedetty puhelinlinja suoraan johtokeskuksesta.
E = Kummankin pesäkkeen tikasaskelmien lukumäärä plus pesäkkeen ulkopuolella olevien pyöreiden ilma-aukkojen lukumäärä.
5. II tykkiasema, N 60° 26.594 E 022° 19.082
Toinenkin tykkiasema on epäsäännöllisen kuusikulmion muotoinen, päältä avoin betoniasema, jonne päästiin puurappuja pitkin. Tämä tykkiasema on Mikkolanmäen pohjoisin asema ja alueen tykkiasemista kaikkein matalin. Tykki oli kiinnitetty teräspultein lattian keskellä olevaan pyöreään betoni- ja teräsperustaan. Tykkien ampuma-ala oli täysi ympyrä. Lisäksi tykkiasemista löytyy 2 ampumatarvikekomeroa.
F = Toisen tykkiaseman metallirappujen lukumäärä miinus 3.
6. III tykkiasema, N60 26.570 E22 19.098
Kahden muun tykkiaseman mukaisesti, myös kolmas tykkiasema on muodoltaan epäsäännöllisen kuusikulmion muotoinen, päältä avoin betoniasema. Kahdesta muusta tykkiasemasta poiketen, kolmannessa tykkiasemassa on käytetty pula-ajan "säästöbetonia", joka on rapautunut melko voimakkaasti.
G = Tykkiaseman reunamuurin päällä olevien neliönmuotoisten (10cmx10cm) kolojen lukumäärä
H = Tykkiaseman ilmatorjuntatykin betoniteräsperustan teräspulttien (tarkemmin pultin paikkojen) lukumäärä jaettuna tykkiaseman ampumatarvikekomeroiden lukumäärällä
___________________________
Loppupurkki löytyy koordinaateista N 60° 2A.BCD E 022° 1E.FGH
Lähteet:
Tekstit: http://turunpientalot.fi/ahtola/wiki/lib/exe/fetch.php?media=wiki:mikkolanmaen_it.pdf
Kuvat: https://www.sotasampo.fi/en/photographs/page/sakuva_154220
http://www.kuriositeettikabi.net/numero14/Rantanen.html
http://www.panoramio.com/photo/77056836
http://mapio.net/s/63228059/