HALLAVUOSI
63*0A.B 024*0C.D
Pahoina hallavuosina mainitaan vanhoissa asiakirjoissa Perttulin hallavuosi 1635 ja Laurin hallavuosi 1669. Katovuosina 1695 - 1697 nälkään ja tauteihin kuoli Suomessa n. 130 000 ihmistä eli kolmannes maan väestöstä.
1580 oli suomessa suuri X = A - 1
Iso HALLAvuosi = B - 996
1600-luvun ensimmäinen HALLAvuosi = C - 1600
Merkkipäiviin jaoteltu loru oli helppo pitää mielessä ennen painettujen kalenterien yleistymistä. Seuraavassa lorussa vuosi jaetaan muutaman viikon jaksoihin:
Tuomaasta kuusi Kynttilään,
Kynttilästä kolme Mattiin,
Matista neljä Mariaan,
Mariasta neljä Jyrkiin,
Jyrkistä neljä Erkkiin,
Erkistä viisi Juhaniin,
Juhanista viisi Jaakkoon,
Jaakosta kolme Lauriin,
Laurista kaksi Perttuliin,
Perttulista viisi Mikkoon,
Mikosta viisi Kekriin,
Kekristä neljä Anttiin,
Antista kolme Tuomaaseen.
Seuraavaksi vuodenaikojen ja päivien sääilmiöiden tulkintaan. Joka Matin ja Maijan sääennustukset levisivät laajalti mm. suositun Kansanvalistusseuran kalenterin välittäminä 1880-luvulta alkaen. Tässä muutamia esimerkkejä:
Syyskausi alkoi elokuussa: Linnuista, erityisesti pääskysistä, sanottiin:Laurilta laumaan, Perttulilta peräti pois.
Syksy alkoi Perttulilta: Päivän Perttulin perästä ei lähe halla havon alta, kaste kaikista kalloista.
Jos D yönä vei vesiastian yöksi ulos ja jos vesi jäätyi, niin hallayöt jatkuivat kesäkuulla.
Paavalin päiväksi toivottiin kylmää: Pahoin Paavona paleli tai Jos ei pauka Paavalina eikä kylmä kynttelinä, niin on halla heinäkuussa.
