2-osainen multikätkö, jonka aloituskoordinaatit johdattavat sinut Alastaron hautausmaalle, tulitikkutehtailija Axel Pippingsköldin muistokivelle. Kiveen tutustumalla saat selville kätkön koordinaatit. Kätkö on lähellä paikkaa, jossa Alastaron tulitikkutehdas aikanaan sijaitsi.
Vuonna 1875 aloittanut Alastaron Tulitikkutehdas Oy oli Loimaan seudun ensimmäinen höyryvoimaa käyttänyt teollisuuslaitos. Tehtaan voimanlähteeksi hankittu 10 hevosvoiman höyrykone pyöritti raamisahaa. Raaka-aineena käytettiin haapatukkeja, joita niihin aikoihin oli metsissä runsaasti. Hankkeen takana oli joukko alastarolaisia talonpoikia, ennen muita valtiopäivämies Juho Brusila ja kunnallislautakunnan esimies Antti Mäkimattila.
Tehtaan toiminta oli alkuvuosina vain osavuotista. Konemestari Johan Vellroosin aikana 1880-luvulla toiminta vakiintui ja työntekijöiden määrä vaihteli 25:n ja 35:n välillä. Vuosituotanto oli keskimäärin
4 000 000 tulitikkurasiaa. Huippunsa tuotanto saavutti vuosina 1887-88, jolloin työntekijöiden määrä kohosi kuuteenkymmeneen. Vuoden 1889 alusta tehtaan vuokrasi kauppias Nikolai Bauer ja Tampereen Tulitikkkutehdas Oy. Alastaron tehdas pysäytettiin 3 vuodeksi, jotta Tampereen tehdas selviäisi pahasta taantumasta. Tuotanto käynnistyi uudelleen syksyllä 1892, kun Bauerin vuokra-aika umpeutui.
Uuteen kukoistukseen Alastaron tulitikkutehtaan nosti Axel Pippingsköld, joka vuokrasi tehtaan 1890-luvun puolivälissä. Tämän tarmokkaan ja taitavan miehen käsissä tehtaan asema tulitikkujen valmistajana vakiintui ja siitä tuli taloudellisesti kannattava yritys. Tulitikkujen tuotanto kehittyi 1890-luvun lopulta lähtien suotuisasti ja nousi parhaimmillaan yli 9 000 000 tulitikkurasiaan vuodessa. 1910-luvun alussa työntekijöiden määrä vakiintui 40-50:een.
Valmistettavia tulitikkuja oli kahta lajia: erinomaisia hehkumattomia parafinoituja tikkuja sekä ns. odotustikkuja, jotka olivat huomattavasti halvempia. Odotustikun raapaisun jälkeen kuului hetken sihinää ja tuli pahanhajuinen katku. Tämän jälkeen tikku syttyi tai sitten ei.
1910-luvun puolivälissä ruotsalaisen Ivar Kreugerin perustuma trusti yritti keinoja kaihtamatta valloittaa myös Suomen tulitikkuteollisuuden. Trusti osti pieniä suomalaisia tulitikkutehtaita ja sulautti ne omaan tikkutuotantoonsa tai lopetti niiden toiminnan kokonaan. Axel Pippingsköld ja Savon Tulitikkutehtaan omistaja Lauri Hallman tunnettiin trustin monopolipyrkimyksen vastustajina. Axel Pippingsköld luopui lopulta tulitikkutehtaasta vuonna 1923. Tehtaalla oli muutamia lyhytaikaisia omistajia, kunnes se päätyi ruotsalaisen Ivar Kreugerin omistukseen vuonna 1927. Tehtaan toiminta lopetettiin välittömästi ja koneet upotettiin Loimijokeen. Vuoden 1927 viimeisenä päivänä oli Loimijen jäällä vielä komea nuotio, kun tehtaan valmiiden tulitikkujen loppuvarasto (n. 250 000 rasiaa) tuhottiin polttamalla.
Kätkö sijaitsee koordinaateissa N 60 5A.B52 E 022 5C.D65
Kirjaimia A, B, C ja D vastaavat numerot saat selville etsimällä vastaukset seuraaviin kysymyksiin Axel Pippingsköldin muistokivestä.
A: Minkä ikäinen Axel Pippingsköld oli kuollessaan?
70-vuotias ( A = 6)
71-vuotias ( A = 7)
72-vuotias ( A = 8)
B: Kuinka monta vokaalia on muistokivessä?
10 vokaalia ( B = 2)
11 vokaalia ( B = 5)
12 vokaalia ( B = 7)
13 vokaalia ( B = 9)
C: Minkä ikäinen Axel Pippingsköldin vaimo oli kuollessaan?
88-vuotias ( C = 1)
89-vuotias ( C = 2)
90-vuotias ( C = 3)
D: Mikä koriste Axel Pippingsköldin muistokiven yhteydessä on?
Rautaristi ( D = 0)
Kivimaljakko ( D = 3)
Lasilyhty ( D = 6)
Pronssireliefi ( D = 9)