Pietinsaari Traditional Cache

HUOM! Lue nämä asiat ennen kuin lähdet etsimään kätköä:

• Polku kulkee lammasaitauksessa, joten suljethan portin! Alueella liikkuu kesäisin laiduntavia lampaita.
• Kätkö EI ole talvilöydettävä.
• Älä yritä kätkölle tulvien aikana! Virtaukset  saattavat ajankohdasta riippuen olla hyvin voimakkkaat ja vedenkorkeus huomattava.
• Saarelle voi lähestyä myös toisesta suunnasta, mutta ota huomioon rannalla asuvat.
• Lähistöllä olevaa riippuhissiä ei tule käyttää!
• Kätkössä ei ole kynää.

Alue:

Kätkö sijaitsee Haukiputaan Pietinsaaressa, Kiiminkijoen ympäröimänä. Pietinsaaren pohjoispäädyssä on kesämökkejä, johon menee myllyrakennuksesta yksityinen riippuhissi. Pietinsaaressa on sijainnut aikoinaan vanhoja vesimyllyjä ja myllykanavia. Kiiminkijoen pääuoma kulkee Pietinsaaren länsipuolitse. Jokea seuraileva Myllysaarentie kulkee sahan itäpuolelta ja sen takana on jyrkähkö mäennyppylä, jonka rinteillä on muutamia eri­-ikäisiä omakotitaloja. Joelle johtava polku kulkee paikallisesti arvokkaan perinnemaiseman Törmälänsaaren metsälaitumen läpi, missä laiduntaa kesäisin lampaita. Saaressa on myös pidetty aiemmin vasikoita ja hevosia. Törmälänsaaren erottaa mantereesta kapea myllykanava. Saari on pensaikkoinen ja lehtimetsäinen, ja perinnemaisemaan kuuluu myös mantereen puolella jyrkkä havumetsäinen törmä. Seutukaavassa paikka kuuluu asuntoaluevaraukseen ja valtuuston vahvistamassa osayleiskaavassa osittain virkistys- ja retkeilyalueeseen.

Kiiminkijoen itärannalla sijaitseva Huovelinin saha ja mylly edustavat Kiiminkijokivarrelle perinteistä pienteollisuustoimintaa. Kookas punainen myllyrakennus on nähtävillä joelta ja Pietinsaaresta myös kätköilijöille. Myllyssä on edelleen jäljellä vanhoja koneita ja laitteita. Kohteella on rakennushistoriallista, kulttuurihistoriallista ja maisemallista arvoa.  

Vuosittain alueella esiintyy kevättulvat, joita tulee seuraamaan lähialueen asukkaat. Alueen tulvat ovat olleet laajasti uutisissa, kun tulvat ovat saattavat nostaa vettä ja jäälauttoja Myllysaarentielle. Törmälänsaari on virkistyskalastajien tukikohta. 

Historia:

Esko Huovelinin kertoman mukaan yhtiökumppanit Veikko Jalmari Huovelin ja Veikko Tukiainen ostivat Jussilan taloille kuuluneen vesimyllyn vuosien 1945–46 tienoilla. Kauppaan kuuluivat Törmälänsaaren pohjoispuolella sijaitseva tontti sekä mylly, saha ja paja. Sopimukseen kuului, että Jussilan ja Törmälän tiloille jauhettiin eläinten vilja ilmaiseksi. Jussilan talot olivat perustaneet oman myllyn ja sahan Kiiminkijokeen 1900­luvun alussa; mylly­ ja vesioikeudet saatiin vuonna 1910. Ensimmäiseksi asunnokseen he ostivat saksalaisilta jääneitä vaneritelttoja, joista kokosivat itselleen pyöreän myllykämpän, jonka keskellä oli hella. Kämppä on sittemmin purettu. Pieni myllypirtti rakennettiin n. 1950, rakennuksessa on eteinen, yksi huone ja sauna. Huovelinin perhe rakensi 1950­ luvun puolivälissä uuden asuinrakennuksen Myllytien itäpuolelle, minkä jälkeen myllypirtti on ollut jonkin aikaa kesämökkinä ja sittemmin jäänyt tyhjilleen. Pirtin ja mylly­ ja saharakennuksen välissä sijaitsi myllyn paja 1950­ luvulle asti. Työkalukoppi on viimeisimmän padon rakentamisen ajalta, vuodelta 1952 tai 1953. 

Ensimmäisen padon jokiuoman poikki olivat rakentaneet Jussilat. Pato kulki viistoon, rännin suulta luoteeseen, Pietinsaaren rantaan. Uoman pohjaan oli valettu betoniankkurit, joiden uriin asetettiin lankut. Patolankut piti uusia joka vuosi, sillä ne rikkoutuivat kevättulvassa. Kiiminkijokea on perattu uittoa varten useaan otteeseen, mikä on vaikeuttanut myllyn ja sahan vedensaantia. Nykyisin joenpohja on kaksi metriä alempana kuin Jussiloiden rakentaman padon aikaan. Viimeisimmän padon on rakentanut Metsähallitus 1950­luvun alussa. Rannoilla on vielä jäljellä betoniset tukirakenteet. Uitto Kiiminkijoessa loppui 1950­luvulla. Rännin alkupää on ollut puusta rakennettu ja sen päällä on ollut kiinteä silta. Rännin suussa on ollut välttä eli pystysäleistä tehty sihti, jolla on estetty puunkappaleiden ym. meneminen turbiineihin.

Itse tuotantorakennusta on laajennettu useampaan kertaan. Vanhinta osaa ovat hirsirunkoinen mylly ja sen alla olevat turbiinitilat, jotka on rakennettu mahdollisesti jo vuonna 1908. Myllyssä on kaksi turbiinia ja makaavat hammasrattaat. Vuosien 1945–46 tienoilla yhtiökumppanit kunnostivat varsinaisen sahaosan, eli koillissiiven. Saharakennuksen perustuksena ovat tynnyreihin valetut betonipilarit ja kattokannattimiksi on valittu juurakkopuita. Aluksi sahan alaosa oli ilman seiniä, jolloin tulva vei purut mennessään. 

6-­teräinen raamisaha on Jussiloiden ajoilta ja siinä on tiiliperustus. Pöydät olivat aluksi kiskojen päällä. Sahan luoteispäädyssä on ollut 6–7 metriä pitkä tukkisilta, jota pitkin voitiin vetää kerralla 2–3 vaijerilla toisiinsa sidottua tukkia. Raamin lisäksi sahalla on kanttisirkkeli, joka on alkuperäinen. Sirkkeli ja erilaisia kanttauskoneita on ostettu Santaholman sahalta, kun sen toiminta loppui. Sahan yhteydessä on myös pärehöylä. Sahalla on sahattu talollisten ja kunnan rakennustarpeita. Myllyosan kaakkoispuolella oli silta alakanavan päällä. Sillalle voitiin ajaa kuorma­autolla lastauksen ajaksi. 

Veikko Huovelin kuoli vuonna 1977, minkä jälkeen mylly ja saha jäivät autioiksi. Aikoinaan myllyn patoa pitkin meni silta Pietinsaareen. Kun pato purettiin, samalla meni siltakin. Esko Huovelin on rakentanut sahan ja Pietinsaaren kesämökkinsä välille vaijerin varassa kulkevan riippuhissin. Hissivaijerin mantereen puoleinen pää on kiinnitetty sahan luoteispäätyyn.Myllyrakennusta on kunnostettu 2010-­luvulla, se on otettu myös asumiskäyttöön myöhemmin.

Kasvillisuus:

Mantereenpuolen törmä on pääosin havupuuvaltaista käenkaali-mustikkatyypin kangasta. Myllykanavan varressa on tiheää paju-hieskoivu-harmaaleppävesakkoa. Törmään on ajettu täytemaata. Törmälänsaaressa on suuriruohoista harmaalepän, hieskoivun ja tuomen vallitsemaa vesakkoa. Saaren keskellä on hieman kotkansiipityypin harmaaleppätulvalehtoa sekä metsäkurjenpolvi-käenkaali-oravanmarjatyypin koivikkoa. Korkeimmalla kohdalla on mm. kissankellon ja pukinjuuren luonnehtimaa ketoa. Saaren lounaiskärkeen on kasattu ruoppausmassoja. Saaren luoteisosasta löytyi alueellisesti silmälläpidettävä ahonoidanlukko. Muista lajeista mainittakoon ahomansikka, ahopukinjuuri, ranta- ja rohtotädyke, nurmitatar, kissankäpälä sekä päivänkakkara. 

Lähteet: 20161120_oulu2_haukipudas_kello.pdf, https://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=be85e503-f723-49d0-a484-47808e50f9be&groupId=64220