Tämän kätkösarjan tarkoituksena on esitellä Parikkalan Siikalahden asukkaita. Siikalahti on Simpelejärven itäosan umpeen kasvava lahti. Poikkeuksellisen monimuotoisen pesimä- ja muuttolinnustonsa ansiosta Siikalahti on Sisä-Suomen arvokkain lintukosteikko. Luonnonsuojelualueella on tavattu satoja lintu- ja kasvilajeja, joista osa erittäin harvinaisia. Siikalahdella pesii kesäisin pari tuhatta lintuparia. Pesiviä lintulajeja alueella tavataan n. 70. Kätkösarjaan kuuluu 16 kätköä + bonuskätkö, joten muistathan ottaa bonusnaatit kätköiltä. Kätköistä on yritetty tehdä vaihtelevia, helposti saavutettavia ja yllätyksellisiä, huumoria unohtamatta (voihan siellä jokin riemastuttava PET –putkilo kuusessa olla). Tervetuloa Parikkalaan, Siikalahden maisemiin!
Tällä kätköllä esitellään Siikalahden asukkaista haapana (Anas penelope). Sorsalintuihin kuuluva haapana on keskikokoinen puolisukeltaja. Nokka on päätä lyhempi, otsa on korkea ja kaula lyhyt. Haapana on yleisväritykseltään harmaansävyinen, mutta hieman punertavaa väritystä myös löytyy. Haapanakoiraalla on keväisin aina sulkasatoon eli höyhenpeitteen uusiutumiseen saakka kermanvalkea otsakilpi ja sen pää ja kaula ovat tummanruskeat. Naaraat ja nuoret yksilöt ovat väritykseltään ruskeanharmaankirjavia. Sulkasadon alkuvaiheessa haapanat eivät ole lentokykyisiä. Haapanan ravinto koostuu lähes yksinomaan kasvinosista. Naaras munii huhti - kesäkuussa 7–10 munaa, joita se hautoo n. 24 vuorokautta. Naaras huolehtii poikasistaan noin kuusi viikkoa, jolloin poikasista tulee lentokykyisiä. Useiden muiden sorsalintujen tapaan myös haapanan poikaset ovat pesäpakoisia, ne etsivät ravintonsa ja varhaisessa vaiheessa itse, mutta pysyttelevät silti tiiviinä poikueena naaraan seurassa.
Haapanaa voidaan metsästää. Metsästys sijoittuu syksyyn.
Ota oma kynä mukaan! BYOP!