Oulu-Kontiomäen radan asemat Kivesjärven asema Traditional Cache

 

Helppo tradi Oulu-Kontiomäen radan varressa,RADALLE EI SAA/TARVITSE MENNÄ.

Vielä harvinaista että asema rakennus on säilynyt paikoillaa, matkustaja liikennettä tälläkään liikennepaikalla ei ole enää vuosiin ollut..Asema rakennus on yksityis omistuksessa pihaa/ lähelle ei saa mennä kätkökään ei ole siellä.

Lyhenne KvjRataosaOulu–KontiomäkiSijainti Osoite:Ouluntie 203,
88350 Kivesjärvi Kunta Paltamo  Kontiomäki 41 km
Oulu 125 km Avattu1930 Liikenne Muut tiedot junakohtauspaikka,
ei kaupallista liikennettä Asemarakennus Tyyppi  pysäkkirakennus  SuunnittelijaThure Hellström Materiaali puu

 

Kivesjärven rautatieasema (lyh. Kvj) on Suomen rataverkon liikennepaikka Kivesjärven kylässä Paltamonkunnassa Kainuussa rataosalla Oulu–Kontiomäki. Aseman etäisyys ratakilometreinä on 878,2 kilometriä Helsingin rautatieasemalta, mitattuna Haapamäen ja Oulun rautatieasemien kautta. Kivesjärvi sijaitsee 125,4 kilometrin päässä Oulun asemalta ja 40,7 kilometrin päässä Kontiomäen asemalta.

Liikennepaikka toimii nykyisin ainoastaan kohtauspaikkana, eikä siellä ole lainkaan lipunmyyntiä eikä henkilö- tai tavaraliikenteen palveluja. Liikenteenohjaustoiminnot on keskitetty hoidettavaksi kaukokäytöllä Oulusta käsin. Miehitys Kivesjärvellä päättyi vuonna 1998 kauko-ohjauksen käyttöönoton yhteydessä.

 

Vuoteen 1998 saakka Kivesjärven asemalla oli käytössä ns. köyhänmiehen releasetinlaite, eli varmistuslukko- ja opastinturvalaitos. Tuolloin liikennepaikan vaihteet olivat paikallisesti käsin käännettäviä ja varmistuslukoilla lukittavia. Turvalaitemuutoksen yhteydessä varmistuslukko- ja opastinturvalaitos purettiin, ja korvattiinreleasetinlaitteella. Myöhemmin releasetinlaite siirtyi kauko-ohjattavaksi Oulusta käsin, jolloin asema jäi lopullisesti miehittämättömäksi.

 

Kivesjärven asemalla on pääraiteen lisäksi yksi 1 140 metrin pituinen sivuraide. Tämän lisäksi asemalla on ollut lyhyempi kuormausraide, joka purettiin 1990-luvun alussa.

Ratapihaa pidennettiin noin 400 metrillä 1990-luvun puolessa välissä itäisen tavarayhdysliikenteen kasvavien junapituuksien vuoksi. Aiemmin Kivesjärven ratapihan suurin mahdollinen junapituus oli 745 metriä. NykyisinKostamus–Raahe-reitillä liikennöivät rautamalmipellettijunat ovat 875–893 metriä pitkiä

Kaikki Kivesjärven asema-alueen alkuperäiset rakennukset ovat yksityiskäytössä, ja siirtyvät yksityisomistukseen viimeistään vuonna 2007.

Asema-alueella on asemarakennuksen lisäksi useita rautatiehenkilökunnan asuin- ja varastorakennuksia. Asemarakennuksesta itään sijaitsee punatiilinen, huipustaan puuverhoiltu vesitorni.

Vuonna 2007 asema-alueella olivat seuraavat Ratahallintokeskuksen hallinnassa olevat rakennukset: asemarakennus, kaksi asuinrakennusta, halkovaja, huoltorakennus, sauna, kaksi kellaria, kaksi käymälärakennusta, neljä ulkorakennusta ja varastorakennus.[1] lähde wikipedia