Siirtolaiset
Kesäkuussa 1940 säädetty ns. pika-asutuslaki oikeutti siirtoväen saamaan maata joko valtion tai ns. ensisijaisten luovuttajien joilla tarkoitettiin seurakuntia, kuntia, yhttiöitä, rappiotiloja ja maakeinottelijoita, omistamista tiluksista. Viime kädessä oli turvauduttava myös ns. toissijaisten luovuttajien maahan. Pika-asutus jäi yleensä väliaikaiseksi toimenpiteeksi. Sijoitussuunnitelmat muuttuivat vuonna 1945 jolloin valtiovalta osoitti siirtoväelle pitäjittäin siirtoalueet. Sijoitus tapahtui lähinnä uudisraivauksen turvin. Lappajärvi sai lähes 200 karjalaista siirtolaista.