Kätkössä ei ole kynää
Kätkösarja Suomen itsenäisyyden vuosista Etelä-Karjalassa 
Suomen itsenäisyyden vuodet kätkösarja käsittää jokaista vuotta kohden yhden kätkön. Kätköt on helppoja tradeja ja mysteereitä. Kätköt julkaistaan pitkin vuotta pyrkimyksenä saada ne julkaistua vuosijärjestyksessä. Myöhemmin julkaistaan sarjan bonuspurkki johon koordinaatteja löydät osan kätköpurkeilta ja osan HUOM! Tradien kätkökuvauksiin kirjoitettuna. Eli Kannattaa siis lukea kätkökuvaukset huolella.
Suomen jääkiekkomaajoukkue otti ensimmäisen arvokisavoittonsa vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa.
Joukkueen ykköshyökkäysketjuun, niin sanottuun Tupu, Hupu ja Lupu -ketjuun kuuluivat Saku Koivu (keskushyökkääjä), Ville Peltonen (vasen laitahyökkääjä) ja Jere Lehtinen (oikea laitahyökkääjä). Ketjusta Saku Koivu valittiin kisojen parhaaksi hyökkääjäksi ja esimerkiksi finaaliottelussa ketju oli tekemässä Suomen kaikkia neljää maalia, joista kolme eli kypärätempun teki Ville Peltonen.
Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1995 olivat järjestyksessään 59. maailmanmestaruuskilpailut ja ne pelattiin kahdeksatta kertaa Ruotsissa. Turnaukseen osallistui 12 joukkuetta, jotka oli jaettu kahteen lohkoon. Lohkoista pääsivät neljä parasta joukkuetta puolivälieriin, jossa lohkon voittaja kohtasi toisen lohkon neljännen ja niin edelleen. Yksikään NHL-pelaaja ei ollut mukana kisoissa, koska liigassa oli työsulku ja vajaa, 48 ottelun runkosarja käynnistyi tammikuussa ja loppui vasta toukokuun alussa, jolloin kisat olivat jo täydessä vauhdissa.
Turnauksen finaaliottelussa Suomi voitti kultaa ensimmäisen kerran maan historiassa kaatamalla Ruotsin Tukholman Globen-areenalla luvuin 4–1. Suomen maalit tekivät Timo Jutila ja Ville Peltonen. Yllätykseksi voidaan laskea Kanadan yliopistopelaajilla saatu pronssi.
Turnauksessa kävi katsojia paikan päällä keskimäärin 8 157 ihmistä ottelua kohden. Voittoa kisoista tuli noin 25 miljoonaa markkaa (noin 4,2 miljoonaa euroa).
Tapahtumasta on myös tehty suomalainen elokuva: 95
Tammikuu
1. tammikuuta – Suomi liittyi Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäseneksi
13. tammikuuta – Autolautta Silja Europa ajoi karille Tukholman saaristossa automaattiohjauksen petettyä. Vahingot jäivät vähäisiksi.
16. tammikuuta – Suomalaiset europarlamentaarikot osallistuivat ensimmäisen kerran EU-parlamentin täysistuntoon Strasbourgissa.
31. tammikuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 103–66 lain naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta. Laki astui voimaan huhtikuun alussa ja ensimmäiset naiset aloittivat varusmiespalveluksensa Suomen puolustusvoimissa lokakuun alussa.
Helmikuu
20. helmikuuta – Suomessa alkoi yli kaksi kuukautta kestänyt palomiesten lakko, joka päättyi 27. huhtikuuta.
23. helmikuuta – Autolautta Estonian hylky rauhoitettiin Suomen, Ruotsin ja Viron yhteisellä sopimuksella
24. helmikuuta – Suomessa alkoi terveydenhoitohenkilöstön lakko, jonka piirissä oli sata sairaalaa, 250 terveyskeskusta ja 500 vanhainkotia. Lakko päättyi 23. maaliskuuta.
Maaliskuu
1. maaliskuuta – Suomen tupakkalaki tiukkeni. Tupakkatuotteiden ostoikäraja nostettiin 16 vuodesta 18 vuoteen, ja nuuskan myynti Manner-Suomessa kiellettiin. Tupakointi kiellettiin kaikissa julkisissa sisätiloissa, sisällä järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa sekä työpaikkojen asiakastiloissa.
5. maaliskuuta – Venäjän Suomen-suurlähettiläs Juri Derjabin varoitti Vasabladetille antamassaan haastattelussa Suomea Venäjän reaktioista, jos Suomi liittyisi Naton jäseneksi.
19. maaliskuuta – Suomessa pidettiin eduskuntavaalit. Suurin voittaja oli SDP 63 eduskuntapaikalla – eniten paikkoja toisen maailmansodan jälkeen – ja suurimmat häviäjät SMP, joka menetti miltei kaikki eduskuntapaikkansa, ja eduskunnasta pudonnut Liberaalinen Kansanpuolue. Myös Suomen Keskusta koki 11 paikan tappion
Huhtikuu
22. huhtikuuta – Virolainen autolautta ajoi päin rantakalliota kapeassa Kustaanmiekan salmessa Helsingin edustalla. Alus sai kylkeensä pitkän repeämän, josta vuoti runsaasti vettä konehuoneeseen, mutta henkilövahinkoja ei sattunut. Sää oli onnettomuushetkellä sumuinen. Alus palasi korjattuna liikenteeseen kesäkuussa.
27. huhtikuuta – Lapin sodan ja samalla jatkosodan päättymisestä tuli kuluneeksi 50 vuotta
toukokuu
7. toukokuuta – Suomi voitti jääkiekossa ensimmäisen maailmanmestaruutensa voittamalla loppuottelussa isäntämaa Ruotsin maalein 4–1.
29. toukokuuta – Uudessakaarlepyyssä päästettiin kahdessa turkistarhassa häkeistään yli 250 sinikettua, joista suuri osa kuoli luonnossa. Tekoon syyllisiksi paljastui heinäkuussa kolme nuorta naista, mikä synnytti julkisuudessa termin ”kettutytöt”.
Kesäkuu
2. kesäkuuta – Presidentti Martti Ahtisaari myönsi arkkiatrin arvonimen Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sisätautiopin professorille Risto Pelkoselle.
Heinäkuu
Ei merkittäviä tapahtumia suomessa
Elokuu
1. elokuuta – Eläinlääketieteellinen korkeakoulu lakkautettiin itsenäisenä korkeakouluna ja liitettiin Helsingin yliopiston tiedekunnaksi
11. elokuuta – Kuuluisa suomalainen pelinkehittäjä perustettiin.
25. elokuuta – Pasilan poliisitalon vieressä Helsingissä räjähti autopommi, joka aiheutti suuret aineelliset vahingot poliisitalolle, oikeustalolle ja Yleisradion rakennukselle. Yksi poliisi loukkaantui lievästi. Tapausta ei ole selvitetty.
28. elokuuta – ***** tehtaalta Riihimäeltä pääsi Vantaanjokeen 15 000 litraa astianpesuainetta. Joki vaahtosi useiden päivien ajan ja tuhansia kaloja kuoli. Tapaus johti poliisitutkintaan.
Syyskuu
4. syyskuuta – Vuonna 1985 toimintansa lopettaneen, Laukaassa sijainneen Lievestuoreen sellutehtaan rakennukset räjäytettiin.
11. syyskuuta – Kymmene Oy ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy ilmoittivat yhdistyvänsä. Uudesta yhtiöstä tuli liikevaihdoltaan Euroopan suurin ja maailman viidenneksi suurin metsäalan yritys
Lokakuu
30. lokakuuta – Tulitikkujen valmistus Suomessa loppui.
Marraskuu
7. marraskuuta – Suomen Ilmavoimien neljä ensimmäistä F-18D Hornetia laskeutui Pirkkalaan.
14. marraskuuta – Suomen Ilmavoimien Saab 35 Draken -hävittäjä syöksyi maahan Uuraisilla. Konetta ohjannut yliluutnantti sai surmansa. Tutkintalautakunnan mukaan onnettomuuskoneen korkeusmittari oli säädetty väärin
27. marraskuuta – Italialaisen junan koekäyttö Suomessa alkoi Helsingin ja Turun välisellä rataosalla, ns. rantaradalla
Joulukuu
1. joulukuuta – Presidentti Martti Ahtisaari myönsi ministerin arvonimen Aatos Erkolle.
lähde:Wikipedia