Tämä kätkö esittelee Leimuukämpän, joka on aikaisemmin tunnettu myös Asumajoen autiotupana. Kaikille maastossa omin voimin liikkuville avoinna oleva kämppä sijaitsee keskellä itäisen Suomen erämaisinta luontoa. Laajat suot, tuuheat havumetsät, kiemurtelevat joet, piiloissaan pysyttelevät pedot ja ilmaan varoittamatta lehahtavat metsäkanalinnut ovat hyvin ominaisia piirteitä tälle alueelle. Siksi onkin suositeltavaa, että saavut paikalle esimerkiksi jalan, hiihtäen, lumikenkäillen tai vaikkapa maastopyöräillen. Seikkailunhaluisimmat voivat yrittää saapua meloen vastavirtaan pitkin Asumajokea 3 kilometrin päässä sijaitsevalta Koitajoelta, jonka varrella myös Pirhun kierto -retkeilyreitti kulkee.
Pirhun kierto on 17 kilometrin mittainen rengasreitti. Sen varrella, Polvikosken ja Pirtupolku -retkeilyreitin välisellä osuudella on aarnimetsäaiheinen luontopolku. Polku suositellaan aloitettavan Polvikosken tai Pirtupolun pysäköintialueelta ja kierrettävän myötäpäivään. Pirhun kierto ylittää Koitajoen kahdessa kohtaa. Näiden kohtien ylityslautat ovat käytössä 1.6 – 30.9 välisenä aikana. Myös lauttojen ollessa poissa käytöstä polkuun voi tutustua mutta tällöin on palattava takaisin samaa reittiä tai Koitajoki on ylitettävä esimerkiksi Polvikosken sillan kohdalla tai pohjoisessa ihan rajavyöhykkeen reunalla olevaa kävelysiltaa pitkin.
Lisätietoja alueen retkeilyreiteistä ja luonnosta löydät Metsähallituksen Luontoon.fi -palvelusta.
Leimuukämppä on rakennettu tälle paikalle 1938-1939. Samaan aikaan Asumajoen ja Koitajoen risteyskohtaan rakennettiin varsinainen Asumajoen kämppä, jonka rakennukset myytiin 1970 -luvun alussa. Sillä paikalla sijaitsee nykyään Leimuukämpälle johtavan yhdyspolun alkupiste ja Asumajoen laavu. Talvella 1950-1951 Polvikosken alueella oli käynnissä suuret savotat, jolloin kaikki alueen kämpät olivat täynnä teko- ja ajomiehiä. Leimuukämpällä asui vain tekomiehiä, koska täällä ei ollut lainkaan tallirakennusta. Kämppäpoikana kerrotaan häärineen Aimo Kettusen Hattuvaarasta. Savotan pomona toimi muuan Melvasalo. Puutavara oli tuon savotan aikana ajettu hevosella talviteitä pitkin, joka kulki aivan Leimuukämpän vierestä. Talvitie oli jäädytetty ja ylitti Koitajoen Pirhunputaan kohdalta. Polvikosken luona puutavara lastattiin käsipelissä kuorma-autoihin ja kuljetettiin edelleen Kallioniemeen, jossa ne pudotettiin Koitajokeen uimaan. Koska sodasta oltiin juuri toipumassa, ei uittoa Polvikoskelta Koitajokea pitkin eteenpäin voitu suorittaa.
Leimuukämppää on korjattu savotan aikoihin 1950 -luvulla. Seuraava korjaus ajoittuu vasta 1970 -luvulle, jolloin uusittiin pärekatto. Kattamassa oli muun muassa Kalevi Matilainen Hattuvaarasta. Viimeisin ja perusteellisin korjaus tehtiin syksyllä 1998. Rakennus kunnostettiin Maa- ja metsätalousministeriön myöntämistä rahoista, jotka oli varattu maksuttomien peruspalveluiden tuottamiseen.
Olkoon tämä rakennus muistona menneistä ajoista, jolloin vielä osattiin ja pystyttiin tekemään töitä olosuhteissa ja välineillä, jotka ovat nykyihmiselle tuntemattomia. Koska tuvan käyttö on vilkasta, lienee syytä hiukan kertoa pelisääntöjä. Majoittumaan vuoteisiin mahtuu 8 henkeä. Koiria ja kissoja ei sängyssä majoiteta. Varauskäytäntöä ei tunneta eli yöpyminen on tarkoitettu vain lyhytaikaiseksi (maksimissaan 2 yötä). Ja on kohteliasta antaa tilaa myöhemmin tulleille. Kirjoitathan vieraskirjaan nimesi, kun käyt kämpässä. Tällä tavoin kämpän huollosta vastaava Metsähallitus voi seurata ja suunnitella käyttöä jatkossa.
Lähde: ”Asumajoen autiotupa” -taulu kämpän seinällä / Metsähallitus
Tämä kätkö on jätetty piiloonsa kauniina tammikuisena päivänä pilvettömän taivaan alla noin -25 asteen kirpeässä pakkassäässä.
Huomioithan, että Leimuukämppä sijaitsee valtakunnanrajan välittömässä läheisyydessä. Rajavyöhykkeelle, joka alkaa alle 100 metrin päässä purkilta, ei saa mennä ilman viranomaisen lupaa. Pysythän siis Koidanvaarantien länsipuolella.