LU19- Jääkauden jälkeen- eläinten esiintulo
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Kätkösarjan LU19 tarkoituksena on saada vuoden 2019 aikana uusia kätköjä Länsi-Uudellemalle. Kätköjen piilottaamiseen osallistuu iso joukko alueen aktiivisia kätköilijöitä. Hauskoja kätköilyhetkiä Länsi-Uudellamaalla ! ****** ****** ****** ****** ****** ******* ****** ****** ****** ****** ****** *******
Eläinten paluumuutto
"Perhoset nousivat värähteleville siivilleen, linnut lensivät korsi nokassaan rakentamaan pesää, hirvet, peurat, karhut, sudet ja ilvekset vaelsivat laumoina tuuheneviin metsiin..."
Suomen eläimistön varhaista historiaa on vaikea tutkia, koska eläinten jäänteet säilyvät huonosti Suomen happamassa maaperässä. Selkärankaisista eläimistä – siis nisäkkäistä, linnuista, matelijoista, sammakkoeläimistä ja kaloista – onkin löydetty lähinnä vain palaneita luita esihistoriallisten ihmisten asuinpaikoilta.
Härkäsimpusta silakkaan
Keskeistä sekä Suomen rannikon että sisävesien kalaston kehittymiselle on ollut Itämeren altaan meri- ja järvivaiheiden vuorottelu, niihin liittyvät veden suolapitoisuuden vaihtelut sekä vesistöjen välisten yhteyksien kehitys ja muutokset mm. maanpinnan kohoamisen ja kallistumisen seurauksena.
Viime jäätiköitymisen loppuvaiheessa mannerjään reuna-alueilla oli jään patoamia järviä, joissa oli kylmää kestäviä kalalajeja. Tästä vaiheesta jäänteenä elää vesissämme härkäsimppu (Myoxocephalus quadricornis), joka levisi arktisilta merialueilta Suomen sisäjärviin jään reunavesien mukana.
Varhaisimmat saapujat, kuten lohi, taimen ja tietyt siikamuodot, ovat olleet kylmää vettä sietäviä sisävesi- ja vaelluskaloja. Lappiin lohi, nieriä ja taimen ovat voineet levitä myös suoraan Jäämerestä. Lohikalojen lisäksi Baltian jääjärvessä (vaihe päättyi noin 10 300 vuotta sitten) ja siihen laskevissa vesissä elivät myös ahven ja hauki.
Tärkeä vaihe sisävesikalojen leviämisessä koko maahan oli Itämeren Ancylusjärvivaihe (9 500 – 7 500 vuotta sitten), jolloin sisävesiin levisivät mm. lahna, kuha ja kiiski. Kaikki vesistämme nykyisin tavattavat varsinaiset merikalat, kuten silakka ja kampela, ovat levinneet rannikollemme Litorinavaiheessa (alkoi noin 8 000 vuotta sitten) tai sen jälkeen Pohjanmerestä Tanskan salmien kautta.
Nisäkkäiden esiinmarssi
Suurin osa maanisäkkäistä levisi Suomeen peräytyvän jään ja veden reunaa seuraten kaakosta Karjalan kannasta myöten sekä suoraan idästä, missä kuivan maan osuus kasvoi nopeasti. Jäästä ja vedestä vapautuvan maan pioneerikasvillisuus tarjosi sopivaa ravintoa lehtipuiden versoista, nuorista taimista ja vesikasvien mehevistä juurakoista pitäville kasvinsyöjille.
Ensimmäiset nisäkkäät olivatkin nuorta lehtimetsää hyödyntäviä lajeja, kuten hirvi, metsäjänis ja majava, joille jokien ja järvien laikuttama pirstaleinen saaristo tarjosi hyvät elinolosuhteet. Nuoret lehtimetsät ja taimikot ovat olleet mainiota maastoa myyrille ja muille pikkunisäkkäille, jotka ovat ketun tärkeintä ravintoa. Varsinaiset metsälajit, kuten karhu, näätä ja orava levisivät maahamme myöhemmin mäntymetsien yleistyessä.
Siipien suhinaa
Lintujen leviäminen ei ole kiinni maasilloista kuten nisäkkäiden. Suomen linnusto onkin peräisin sekä lähellä jäätikön reunaa eläneestä arktisesta lajistosta, havumetsän mukana idästä levinneestä taigalajistosta että silloisen Välimeren seudun linnustosta, joka levisi maahamme etelästä ja lounaasta.
Ensimmäiset siivekkäät jäästä vapautuvilla rannikoilla olivat ilmeisesti arktisia lajeja, kuten kiisloja, kajavia, lunneja ja pulmusia. Metsän edetessä levisivät maahan myös nykyisten tunturimetsien ja -pensastojen lajit, kuten sinirinta, urpiainen ja lapinsirkku. Myöhemmin linnusto rikastui havumetsien lajistolla. Lämpimällä atlanttisella kaudella linnustoomme on voinut kuulua myös eteläisten jalojen lehtipuumetsien lajeja. Tällaisia eteläisiä lintuja ovat nykylajistossamme mm. sepelkyyhky, sinitiainen, kottarainen ja kirjosieppo.
Suomesta on löydetty runsaasti erikokoisten sorsalintujen subfossiilisia luita. Näitä ovat mm. joutsen, sinisorsa, tavi, tukkasotka, pilkkasiipi ja alli. Metsäkanalintuihin kuuluvat riekko, metso ja teeri ovat myös yleisiä. Lisäksi on löydetty joitakin kotkan, kuikan tai kaakkurin sekä uikkujen luita.
Reliktiäyriäisistä ja hyönteisistä
Myös hyönteiset ja muut selkärangattomat alkoivat valloittaa maata heti jään sulamisen jälkeen pohjoisesta, idästä ja kaakosta. Suomen vanhimmat hyönteisnäytteet on löydetty Janakkalan Piilonsuon turvekerrostumista. Niiden iäksi on arvioitu noin 10 000 vuotta.
"Ja Jäähiisi kokosi valtansa rippeet ja pakeni kauas pohjoisen perukoille ja sinne se jäi. Mutta ihana maaemonen kohotti voimakkaat käsivartensa yli maan ja hänen kättensä alla luonto kukoisti, kasvoi ja varttui, niin että ihmisen oli hyvä elää näillä mailla."
Lehmijärventien alussa löytyy frisbeegolfradan parkki ja Lohirannantieltä Hiihtomaan parkki. Tien 1125 eteläpuolella on paljon liikkeitä, joiden P-paikoilla voinee hetken geobiiliä lepuuttaa.
Latuaikaan ladulle vain suksilla, kiitos !
Additional Hints
(Decrypt)
Abfgn inebinfgv