Pellervo ”Pelle” Kankainen (27.3.1910 Kotka - 7.11.1980 Muddusjärvi, Inari) ei itse kaivanut kovinkaan paljon kultaa, mutta hänellä oli omistuksessaan Lemmenjoella valtauksia ja vanhoja kultamiesten kämppiä, joilla hänen ystävänsä harjoittivat kullankaivua. Kankainen oli syntyisin varakkaasta perheestä ja hänen isänsä omisti Kotkassa kiviveistämön. Kankainen kävi Mustialan maanviljelyskoulun, mutta hänellä ei ollut kiinnostusta maanviljelijän ammattiin. Hän haaveili jo nuorena erakkoelämästä Lapissa ja karaisi tätä varten itseään nukkumalla ympäri vuoden ikkuna auki sekä uimalla pitkiä matkoja kylmässä vedessä.
Kankainen eli Lapissa eräänlaisena elämäntapataiteilijana. Hän meni vielä 70-vuotiaana naimisiin 20-vuotiaan opiskelijatytön kanssa ja heille syntyi tytär. Pian tämän jälkeen Kankainen kuitenkin hukkui kalastusmatkallaan Muddusjärvellä. Hän putosi veteen jäisestä veneestä ja lähti sitten hyvänä uimarina yrittämään kohti rantaa. Ranta oli kuitenkin liukkaan jään peitossa eikä Kankainen onnistunut nousemaan maihin vaan hukkui rantaveteen.(Wikipedia)
Sotajoentietä ei ole talvisin aurattu. Tien kunnosta pitää huolta ns. Palsin keisarit. Tien loppuosa (n. 300 m) on märkänä aikana liejuinen ja upottava. Tiellä on ajettava varovasti. Reunat ovat pehmeitä, "savikoloja" saattaa syntyä yks kaks ja isoja kiviä nousta pintaan. Kuivalla kelillä kääntöpaikalle yleensä pääsee. Matkaa Kutturan tieltä on n. 10 km.
Kääntöpaikalla on opastaulu ja kuivakäymälä. Pahaojan kultalan autiotuvassa on lavitsat kolmelle hengelle
Sotajoen ylitys tapahtuu riippusiltaa pitkin. Se on uusittu v. 1997 ja on turvallinen. Purkki on Pahaojan kultalan ja Ivalojoen kultalan välisen retkeilypolun välittömässä läheisyydessä. Pahaojalta Ivalojoen Kultalaan on 12 km:n kävely.
Ivalojoen Kultalan Stationi -alueella on myös varaus- ja autiotupa sekä lisäksi Ivajoen Kultalan väentuvan varaustupa.
Ohjeita Hammastunturin alueella liikkumiseen: Alueella ovat voimassa jokamiehenoikeudet (www.ymparisto.fi ). Metsähallitus on päätöksellään antanut yleisen luvan tulentekoon maastossa Ylä-Lapissa. Tulentekoon voi käyttää kuivia oksia, risuja ja pieniä juurakoita. Mikäli alle puolen kilometrin sisällä on huollettu tulentekopaikka, täytyy tulistelun tapahtua siellä. Luonnonsuojelualueilla, joille on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma tai annettu järjestyssääntö, noudatetaan tulenteossa sitä, mitä näihin suunnitelmiin ja sääntöihin on linjattu. Maapuiden eli maahan kaatuneiden vähäarvoisten puiden ottoon ja käyttöön tarvitaan maapuulupa, jonka saa Saariselän palvelupiste Kiehisestä tai Ivalon palvelupisteestä. Huollettuja tulipaikkoja toivotaan käytettävän aina, kun se on mahdollista. Metsäpalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty myös rakennetuilla tulipaikoilla. Retkikeitintä saa kuitenkin käyttää. lisätietoja: http://www.luontoon.fi/hammastunturi
Periaatteessa talvilöydettävä. BYOP
HOX Ota mukaan GPS-laite, puhelin ei täällä välttämättä toimi!