Nuoruus, siivekästä ja veristä
Nuoruus! Kaiken pitää olla sille siivekästä,
siivekästa ja veristä!
Sillä on niin kiire muuttamaan maailmaa
että se on valmis siihen heti kun on käynyt
eteisessä ja nähnyt avaimenreiästä sisään . . .
》Maailma! kyllä se tiedetään! se on avaimenreiän
muotoinen!》 niin se huutaa, Nuoruus, kuulee
korvissaan oman sydämensä lyönnit:
》Maailman sydän lyö! ettekö te kuule?》
Kaiken pitää olla sille siivekästä!
Siivekästä ja veristä! ja se joutuu aina petetyksi
ja pettää itse itsensä, kumpaankin se on valmis,
ja kaikkeen
Kun kompastut omiin jalkoihisi älä sano sitä
Kohtaloksi, sido ensin kengännauhasi
- Arto Melleri