Schlaagerein seppelöity nuoruus
Taas on kevät, taas
ahmii kyltymätön puhuri
ilman neitseellistä vereslihaa,
pajujen kisspja, koivujen norkkoja.
Taas metsä humisee mahlan melodiaa.
Hiekka ruostuu kyläteillä
ja nuoret kioskilla naureskelevat
kun mummot työntävät potkukelkkaa
sulassa maassa.
Vapaissa vesissä sama kirkas levottomuus,
sama tuuli, joka 1946 puhalsi
karjalaistyttöjen pieneksikäyneet mekot
hulmuun
kun tanssilava oli veistetty tuoreesta puusta
sama tuuli on täällä taas.
Mutta laulaja, laulaja on poissa.
Kirkas viina läikähti likaiselle tyynyliinalle
kuin suuri kyynel,
kertoi Hymylehti.
Ikuinen nuoruus rahisee äänilevyllä,
vuokrahuoneen kellastuneilla tapeteilla
tanssii rujo valoläikkä,
auringossa vääntyneet 78 kierrosta,
neula on unohtunut samaan uraan
samaan uraan
jotta nuoruus olisi taatusti ikuista,
nupruus olisi ikuista, nuoruus
olisi ikuista . . .
Mutta kevät on ainoa joka on taas.
- Arto Melleri
Korkki toimii leimasimena