Juséliuksen mausoleumi sijaitsee Käppärän hautausmaalla muutaman kilometrin päässä Porin kauppatorilta ja se on yksi Porin suosituimmista nähtävyyksistä. Mausoleumi kuuluu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon.
Mausoleumin rakennutti teollisuusmies Fritz Arthur Jusélius 11-vuotiaana tuberkuloosiin kuolleen tyttärensä Sigridin viimeiseksi leposijaksi.
Sigridin ja Fritz Arthur Juséliuksen sarkofagit ovat mausoleumissa nähtävillä. Sigridin äiti ja sisko on haudattu Pienen Kappelin läheisyyteen sukuhautaan. Juséliuksen toisen vaimon hauta on myös Pikku kappelin läheisyydessä ja kolmas vaimo mausoleumin pihamaalla.
Uusgoottilaista tyyliä olevan mausoleumin suunnitteli tunnettu kirkko-arkkitehti Josef Stenbäck. Mausoleumin pohjalaatta valettiin 1900-luvun taitteessa. Alun perin mausoleumia koristivat Akseli Gallen-Kallelan maalaamat freskot. Freskojen tuhoutuminen alkoi kuitenkin jo vuonna 1903. Keskihallin freskojen mennessä todella huonoon kuntoon, ne korvattiin vuoteen 1925 mennessä yksi kerrallaan kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin pronssireliefeillä. Nykyiset freskot ovat vuosilta 1933–39 taiteilija Jorma Gallen-Kallelan maalaamat isänsä Akseli Gallen-Kallelan luonnosten mukaan.
Mausoleumi vihittiin F. A. Juséliuksen syntymän vuosipäivänä, 13.6.1941.
Juseliuksen mausoleumin freskot. Sisätilojen koristemaalaukset käsittävät keskigallerian kahdeksan seinäfreskoa ja kupolin freskot, kuorihuoneen katto- ja seinämaalaukset sekä kryptan seinien koristemaalaukset.
Keskihuoneen seiniä kiertävän kuuden freskon sarjaa pidetään yhtenä Gallen-Kallelan merkittävimmistä töistä.
Tunnetuimmat maalaukset ovat pääsisäänkäynnin oikealla puolella sijaitsevat Kevät, Rakennus ja Tuonelan joella, joiden harjoitelmia on nähtävillä Ateneumin taidemuseon kokoelmissa.
Gallen-Kallela kertoi kuvanneensa niissä ”Suomen kansan kulkua elämän harjua pitkin Tuonelan syliin”. Jokaisessa freskossa esiintyy suomalainen talonpoika elämänsä eri vaiheissa ja kaikissa on mukana myös Kuolemaa symboloiva hahmo. Kevät kuvaa lapsuutta ja nuoruutta. Sen keskellä on varsijousella taivaalle tähtäävä nuori mies, jota kaksi lasta seuraa lumoutuneena. Maalauksen toisessa laidassa on mustaan mekkoon pukeutunut nuori nainen, joka katsoo vakavana toiseen suuntaan. Taustalla on Sääksmäeltä innoituksensa saanut järvimaisema. Aikuisuutta kuvaavan Rakennus-freskon aiheena on tuvan rakentaminen. Keskellä on hirsitalon runkoa työstävä perheenisä, jonka vasemmalla puolella äiti imettää poikaansa. Hirsirakennelman takana on puuta kairaava Kuolema isoisän hahmossa. Tuonelan joella -maalauksessa Gallen-Kallela kuvasi Tuonelan virran rannalla kuolemaa odottavia ihmisiä. Taustalla on tummassa vedessä uiva verenpunainen tuonen joutsen, joka esiintyy jo aikaisemmin hänen maalauksessaan Lemminkäisen äiti. Gallen-Kallela maalasi freskoon myös itsensä muurauslasta kädessään, mikä on viittaus hänen vapaamuurariaatteeseensa. Muita ihmishahmoja ovat muun muassa vanha mies, metsään kadottamaansa tyttöään itkevä mummo ja tuberkuloosia sairastava nuori nainen. Lisäksi taustalla erottuvat Pekka Halosen kasvot.
Sisäänkäynnin vasemmalle puolelle Gallen-Kallela maalasi freskot Hävitys, Syksy ja Talvi, joissa kuvataan luonnon kiertokulkua. Talven maisema on Ruovedeltä, jossa Gallen-Kallelalla oli erämaa-ateljee, Syksy esittää synkkää merimaisemaa ja rannalle pystetettyjä ristejä, ja Hävitys sai ideansa vuonna 1902 Martiniquen saarella tapahtuneesta Mont Peléen tulivuorenpurkauksesta. Gallen-Kallela oli itse hieman aiemmin vieraillut Italiassa Vesuviuksen kraatterilla.
Keskigallerian oviaukkojen yläpuolella ovat suurikokoiset freskot Kosmos ja Paratiisi.
Kosmos esittää aikakautensa käsitystä maailmankaikkeudesta. Maalauksen kaksitoista urkupilliä symboloivat avaruuden sfäärien soittoa.
Paratiisi kuvaa pohjoista kevätmaisemaa, jonka halki kulkee paratiisin portille johtava polku. Sen luona on kaksi valkoasuista hahmoa, jotka ilmeisesti esittävät Sigrid Juséliusta ja Impi Marjatta Gallen-Kallelaa.
Kupoli on koristeltu puu- ja kasviaiheisilla maalauksilla. Sen keskelle on maalattu aurinko ja holveihin kahdeksan suomalaista puulajia sekä kahdeksan pienempää kasvia. Kuolemaa symboloivat mäntyä hakkaava palokärki ja puun juuristossa makaava pääkallo.
Mausoleumin takaosassa sijaitsevaa pientä kuorihuonetta koristaa seiniin ja kattoon maalattu elämänpuu.
Kryptan seinillä on kuusi vapaamuurarien käyttämää symbolia; neliö, hakaristi, ankh-risti, Daavidin tähti, pääkallo ja pyöräristi.
Maalaustyö tapahtui vuosina 1916–1918. Aluksi Gallen-Kallela maalasi seinille meren aaltoja kuvaavia viivoja sekä päiivänkakaroita, jotka eivät kuitenkaan miellyttäneet Juséliusta, ja niin ne hakattiin pois.
Tehtäväsi: Ota Juseliuksen mausoleumista valokuva annetuista koordinaateista kätköilynimimerkkisi kanssa. Kuvassa voi olla nimikylttisi, jokin nimimerkilläsi nimikoitu esine. Tai paperi mihin olet kirjoittanut nimimerkkisi. Huom! Kasvojen ei tarvitse näkyä kuvassa. Ilman valokuvaa olevat lokkaukset hylätään. Valokuva pitää olla otettu kätkön julkaisun jälkeen.
Kannattaa mennä hakemaan tämä virtualikätkö silloin, kun mausoleumi on avoinna. Vapaa sisäänpääsy.
Mausoleumi on avoinna 1.5.–31.8. päivittäin klo: 11–16, 1.9.–30.4. sunnuntaisin kello 12–15. Vapaa pääsy. Tilauksesta 1.-30.9 erillisellä maksulla.
Jusélius Mausoleum is located at the Käppärä Cemetery. It is one of Pori’s most popular sights and part of the Pori National Urban Park.
The mausoleum was commissioned by local industrialist Fritz Arthur Jusélius for his daughter Sigrid, who died of tuberculosis, to be her last place of rest. Sigrid and Fritz Arthur Jusélius’ sarcophagi are on display in the mausoleum. Sigrid’s mother and sister are buried in the family grave close to the small chapel. The grave of Jusélius’ second wife is also close to the small chapel, and his third wife is buried next to the mausoleum.
The Gothic Revival mausoleum was designed by the renowned church architect Josef Stenbäck. The ground slab of the mausoleum was cast in the beginning of the 20th century. Originally, the mausoleum was decorated with frescoes painted by Akseli Gallen-Kallela. However, the frescos began to deteriorate already in 1903. After the condition of the frescoes in the central hall became very poor, they were replaced one at a time with bronze reliefs by the sculptor Emil Cedercreutz by 1925. The current frescos were painted by artist Jorma Gallen-Kallela during 1933–1939 after drafts by his father, Akseli Gallen-Kallela.
The mausoleum was inaugurated on the anniversary of F. A. Jusélius’ birth, 13 June 1941.
The famous Finnish artist Akseli Gallen-Kallela painted the interior, including frescoes "Kevät" (Spring), "Rakennus" (Construction), "Tuonelan joella" (By the River of Tuonela), "Hävitys" (Destruction), "Talvi" (Winter) and "Syksy" (Fall).
The original frescoes were destroyed by fire in 1931. They were repainted by Gallen-Kallela's son Jorma Gallen-Kallela in 1933–1939 and the mausoleum was opened again in 1941.
Decorations include Masonic symbolism since Akseli Gallen-Kallela and F.A. Jusélius both were dedicated Freemasons.
Your task: Take a picture of Juselius mausoleum with your nickname at the given coordinates. The photo can be for examble, with your nameplate, item/ objeckt with a sign of your nickname. Or just your nickname written on paper. NOTE! The face does not have to appear in the picture. Add photo each logs. All logs without a photo will be rejected. The photo has to be taken after this cache is published.
You should come to Juselius mausoleum when it's open. Free entry.
The mausoleum is open daily between 1 May and 31 August from 11 a.m. to 4 p.m., between 1 September and 30 April on Sundays from noon to 5 p.m. Free entry. Open for a separate fee by request on 1–30 September
This Virtual Cache is part of a limited release of Virtuals created between June 4, 2019 and June 4, 2020. Only 4,000 cache owners were given the opportunity to hide a Virtual Cache. Learn more about Virtual Rewards 2.0 on the Geocaching Blog.
Lähde/source: Visit pori.