Tervetuloa viettämään keskikesän juhlan aikaan pidettyä tunnin mittaista miittiä Kansanpuiston kahvilan terassille omakustanteisen kahvikupposen ja syötävän kanssa. Rupatella ja vaihtaa kuulumisia kesäkätköilystä. Joillakin on jo kokemuksia useammasta kevätkesän megoistakin. Entäs tulevat (!)
Sunnuntaina 23.6.2019 klo 15.00 - 16.00
Kahvilan pitäjän kanssa sovin, että ilmoittelen sinne lukumäärää lähempänä. Siis toivomus Will attendia mahdollisimman aikaisin.
Ruissalon Kansanpuistoon pääsee kaikilla nelipyöräisillä ja kaksipyöräisillä niin omalla kuin julkisella välineellä sekä kävellen että hölkäten. Bussi 8 tulee Puutorilta Ruissaloon ja vesibussi Martinsillan luota Kansanpuistoon.
Niinpä niin onko miittipäivä juhannuksena vai ei! Se on entisajan aatto, mutta tänä vuonna taitaa olla dagen efter -päivä. Juhannuspäivä oli ennen vanhaan 24.6. aina vuoteen 1954 asti. Nykyisin juhannusta juhlitaan Suomessa ja Ruotsissa kesäkuun 20. ja 26. päivien välisenä lauantaina.
Juhannus, mittumaari, vuotuisjuhlista vehrein
Juhannusta vietetään nykyään Johannes Kastajan muistoksi, ja nimikin on tullut Johanneksesta. Lounaissuomalainen mittumaari tulee juhannuksen ruotsinkielisestä nimestä midsommar.
Jo keskiajalta peräisin olevaan juhannuksen viettoon liittyy monenlaisia tapoja ja sanoja: tunnetuimpia juhannussanoja ovat varmaan juhannuskokko ja juhannussalko.
Juhannusjuusto on pohjalainen juhannusruoka, jota valmistetaan keittämällä juoksutettua maitoa, kunnes hera on kaunista punertavan keltaista juustoa. Juustoa nimitetään myös juhannuskeitoksi, makeaksijuustoksi ja syöttijuustoksi (ruots. sötost).
Juhannusheiniksi taas sanotaan juhannuksena tuvan lattioille levitettyjä ja seinille ripustettuja heiniä tai (haavan) lehtiä.
Juhannusvilla ei ole tarkoitettu kylmältä suojaamiseen, vaan se on lampaista ennen niiden laitumelle vientiä keritty huono villa – kevätvilla, varpuvilla, kevättakku, juhannustakku.
Juhannuksen viettäjiä lämmittävät sen sijaan muut konstit. Sen tiesi jo Agricola:
”Ja kun kevätkyntö kylvettiin,
silloin Ukon malja juotiin.
Siihen haettiin Ukon vakka,
niin juopui piika että akka.
Sitten paljon häpeällistä siellä tehtiin,
niin kuin sekä kuultiin että nähtiin.”
Näin päästiin takaisin juhannuksen historiaan: sitä vietettiin jo ennen kristinuskon tuloa. Juhannusta kutsuttiin vielä 1800-luvun lopussa Etelä-Karjalassa Ukon juhlaksi.