Kätkö kauniissa loimaalaisessa peltomaisemassa.
Kätköltä itään katsoessa näkee Haaroisten kartanon navetan, kartanon päärakennus jää puiden taakse. Haaroisten kartano on perustettu jo vuonna 1700 ja siellä on ollut kartanonherrana mm. piispa Jakob Gadolin, aikansa merkkimies joka tunnetaan ehkä paremmin kemisti Johan Gadolinin isänä. Laajimmillaan kartanolle on kuulunut 350 hehtaaria peltoja 1900-luvun alussa, esimerkiksi kaikki alueet jotka kätköltä näkyvät idässä, etelässä ja lännessä. Toki peltoja on raivattu vuosien saatossa paljon lisääkin. Kätköltä pohjoiseen aukeavat peltoaukeat eivät enää ole kuuluneet Haaroisten kartanon maihin, eivätkä ne siten kuulu nykyään Haaroisten kylän kiinteistöihinkään.
Kuumana kesäpäivänä kätköilijä voi bongata peltoaukean perältä ohuen metsäkaistaleen takaa kymmenien metrien korkeuteen nousevia pölypatsaita kun Haaroistensuon turpeennostokoneet keräävät kuivaa turvetta aumoihin. Myös Turun lentokerhon taitolentäjien harjoittelu Oripään lentokentän yllä näkyy erinomaisesti kätkölle.
Kätkö itse on vuosien saatossa tielinjauksien muutosten myötä muodostuneella ei-kenenkään maalla.