Mopo on kaksi- tai kolmipyöräinen ajoneuvo, jonka moottoriteho, huippunopeus ja usein myös koko on moottoripyörää pienempi. Suomen ajoneuvolain mukaan mopon eli ajoneuvoluokkiin L1e ja L2e kuuluvan moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin sallittu rakenteellinen nopeus saa olla enintään 45 km/h.
Ennen vuotta 1985 syntyneet ovat saaneet mopon ajo-oikeuden täytettyään 15 vuotta ilman ajotutkintoa tai -lupaa. Nykyään vaatimuksena on Suomessa 15 vuoden ikä ja hyväksytty kirjallinen tutkinto, josta saa todisteeksi AM120-luokan ajokortin. Pakollinen opetus otettiin Suomessa käyttöön 1.6.2011. Teoriakokeen lisäksi on suoritettava ajo- ja käsittelykoe.Mopolla saa ajaa tien oikeassa laidassa tai pientareella. Vuodesta 2004 eteenpäin valmistetuissa mopoissa tulee olla tieliikennekäytössä sivuheijastimet ja kuljettajan vasemmanpuoleinen peili. Moposta ei kanneta Suomessa autoveroa.
Varsinainen mopokulttuurin kukoistuskausi alkoi 1957, kun ajokorttipakko poistettiin alle 50-kuutioisilta ajokeilta, joiden rakenteellinen nopeus oli korkeintaan 35 kilometriä tunnissa. Ajoneuvon virallinen nimi oli moottoripolkupyörä, mutta puhekielessä sitä kutsuttiin mopediksi tai mopoksi. 1950 - 60-luvun mopoiluun liittyy myöhemmin syntynyt käsite pappamopo.
Pappamopo kuvaa käsitteenä mopoja, joilla suomalaiset kulkivat välttämättömät ajonsa ennen autojen yleistymistä maassa. Yhteisenä tekijänä pappamopoilla oli levyrunko, polkimet ja kaksi vaihdetta. Jalkatappien syrjäyttäessä polkimet myös näihin malleihin tuli jalkavaihteet.
Pappamopo oli suosittu maaseudulla esimerkiksi metsätyömaiden työmatkaliikenneajoneuvona jota käytettiin myös talvella. Mopolla metsuri pääsi savotalle, emäntä kauppaan ja nuoret toisiaan tapaamaan. Mopon tavaratelineen päällä kulkivat moottorisaha, käsilaukku, juomakori tai katiska. Perään voitiin liittää vaikkapa maitokärryt, jolla maitotonkat kuljetettiin kätevästi maitolaiturille. Pitkillä matkoilla huonojen sääolosuhteiden vallitessa tuuli- ja polvisuojat olivat hyödyllinen lisävaruste
Vuosituhannen vaihteen paikkeille ajoittunut vanhoihin mopoihin kohdistunut innostus toi pappamopot jälleen suuren yleisön tietoisuuteen ja nosti sen eräänlaiseen kulttimaineeseen. Pappamopojen harrastajat järjestävät erilaisia tapahtumia ja kokoontumisajoja. Tämänkin tien varrella voi sopivana ajankohtana törmätä pappamopokolonnaan.