This is wherigo-cache. To solve the coordinates, you must play the game first.
Tämä on Wherigo-kätkö. Päästäksesi kätkölle, sinun täytyy ratkaista koordinaatit pelistä.
Eupithecia groenblomi
Eupithecia groenblomi is a moth of the family Geometridae. It is known from Norway, Finland, and adjacent Russia.
The wingspan is 15–20 mm. There is one generation per year with adults on wing from the end of May to June.
The larvae feed on Solidago virgaurea. Larvae can be found from mid August to September. It overwinters as a pupa in the ground.
source of information: wikipedia
Play wherigo here
Suomenpikkumittari
Eupithecia groenblomi
Pikkumittareihin kuuluva yöperhoslaji. Laji kuvattiin tieteelle uutena vuonna 1969 sellaisten perhosten perusteella, jotka saatiin kasvatettua Pälkäneellä vuonna 1956 löydetyistä toukista. Nykyäänkin suuri enemmistö kaikista havaituista perhosyksilöistä on löydetty Suomesta.
Koko ja ulkonäkö
Suhteellisen kookas, harmaa pikkumittarilaji. Etusiivet ovat hieman kiiltävät, väriltään harmaat tai hieman ruskehtavat ja niissä on suuri, selvästi erottuva musta keskipilkku. Jos siiven keskivarjo erottuu, se tekee keskipilkun kohdalla terävän mutkan. Takasiivet ovat etusiipiä vaaleammat ja niissäkin on selvä keskipilkku. Siipiripset ovat vain heikosti täplikkäät. Tuntosarvien suomupeite on harmaata. Siipiväli 18–24 mm.
Levinneisyys ja lentoaika
Laji tunnetaan koko maailmassa ainoastaan Suomesta Norjasta, Venäjältä ja Japanista. Suomessa havainnot keskittyvät Etelä-Hämeeseen, mutta elinalue ulottuu Itä-Suomesta Keski-Pohjanmaalle. Se saattaa olla sisämaalaji, joka välttelee rannikkoalueita, joskin 2000-luvun aikana havaintoja on alettu tehdä myös etelärannikolta. Perhoset lentävät heinäkuun loppupuolelta elokuun loppupuoliskolle.
Elinympäristö ja elintavat
Harvalukuinen ja paikoittainen kuusimetsien asukki, jonka elinpaikkoja ovat valoisat kultapiiskua kasvavat metsäaukeat. Se näyttää myös selviytyvän hakkuuaukeilla ainakin joitakin vuosia hakkuun jälkeen. Perhoset tulevat valolle, mutta tavallisimmin lajin tapaa toukkana ja ensimmäiset aikuisina luonnosta tavatut yksilöt havaittiin vasta vuonna 1971. Sekä valolle tulevat että toukista kasvatetut yksilöt ovat pääasiassa naaraita. Kotelo talvehtii, joskus ehkä kahdestikin.
Ravintokasvi
Toukka on kultapiiskun (Solidago virgaurea) kukinnoissa ja hedelmystöissä elävä monofagi.
Lähde: wikipedia
Pelaamaan pääset tästä