Aittokoski trail on 40 purkkia käsittävä autotraili, jonka halutessaan voi kulkea myös pyörällä tai kävellen. Purkit on pyritty laittamaan sellaisiin piakkoin, että saat autosi turvallisesti pysäköityä tien sivuun. Huomioi turvallisuus hakiessasi kätköjä.
Purkit on myös talvilöydettäviä, mutta lumi saattaa talviseen aikaan tuoda purkille pääsyyn haasteita. Saatat talvella tarvita lumikenkiä tai suksia. Tiellä saattaa olla syksyisin hirvenmetsästysaikaan metsästäjiä. Toivotaan, että kaksi eri harrastajaa mahtuisi samaan metsään. Trailin varrella on myös ampumaharrastajien rata-alue, jonne meno on kielletty. Älä siis säikähdä mahdollista pauketta.
Aittokoski on koski Oulujoen vesistöalueeseen kuuluvassa Emäjoessa Suomussalmen kunnassa. Siihen tehtiin voimalaitos 1960. Putouksen korkeus oli noin 30 metriä. Voimalassa on yksi Kaplan-turbiini, josta tuotetaan tehoa 45 MW. Aittokosken voimalan rakennustöissä siirrettiin huomattava 6,2 miljoonaa kuutiometriä maa-ainesta ja louhittiin 370 000 kuutiometriä kalliota. Voimalan generaattorit modernisoitiin 2003.
Voimalaitoksen alue on kulttuurihistoriallisesti arvokas, sen suunnitteli Aarne Ervi. Kangasjoen nimetön vesiputous on n. 4–5 metriä korkea köngäs, joka sijaitsee Suomussalmella Emäjoen ja Kangasjoen yhtymäkohdassa. Putous syntyy, kun Emäjoen latvavesistöön kuuluva Kangasjoki laskee vetensä kalliolta Emäjoen uomaan. Rakenteeltaan köngäs koostuu kahdesta portaasta, jotka molemmat ovat lähes pystysuoria jyrkänteitä. Putous virtaa lähellä Emäjoen ehkä tunnetuimman kosken, vuonna 1960 valjastetun Aittokosken kuivunutta uomaa. Tämä uoma on edelleen nähtävissä kohteen koillispuolella. Nurinkurisesti Kangasjoen putouksen olemassaolosta voi kuitenkin kiittää samaista voimalaitoshanketta, sillä putouksen jyrkkyys selittynee sillä, että Emäjoen uoman seinämiä on taannoin louhittu voimalan alakanavaa varten. Aittokoskella on myös moottoriurheilurata jossa ajettu Jokkis-kisoja 1970-luvulta lähtien.