Kotkan puistoplanetaario Multi-Cache

Kotkansaaren Puistoplanetaariossa aurinkokuntamme planeetat on sijoitettu suhteellisesti (1:2000 000 000) oikean välimatkan päähän toisistaan ja auringosta. Planeetat ovat myös kooltaan oikeassa suhteessa halkaisijaltaan 70-senttiseen aurinkoon nähden. Esimerkiksi Maa on halkaisijaltaan 0,64 cm ja suurin planeetta Jupiter 7 cm. Aurinko on Katariinan meripuiston eteläisimmässä kärjessä. Uloimpana on Pluto, joka on saaren toisessa äärilaidassa. ”Avaruuskävely” Auringosta Plutoon vie noin tunnin. Aurinko on kätkön koordinaateissa ja Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter ja Saturnus, Uranus, Neptunus ja Pluto on merkitty viitepisteiksi. Jupiter, Saturnus ja Uranus on merkitty kahteen kohtaan, ne sijaitsevat siis kahden vaihtoehtoisen reitin varrella. Sinun tarvitsee käydä kunkin planeetan luona vain kerran.

Jokaisen planeetan vierellä on siitä kertova infotaulu.  Aurinkokuntamme kokonaisuudesta kertovia laajempia infotauluja on kolme, Meripuistossa, kirjaston edessä sekä Meriniemessä.

Jokaiselle pisteelle ja kätkölle pääsee myös pyörätuolilla, mutta matkan pituuden vuoksi terrain on 2.

Aurinko

Source: NASA/SDO

Aurinko on lähin tähtemme, jota ympäräröivät planeetat, kuut, asteroidit ja muut kappaleet kiertävät ja muodostavat yhdessä aurinkokunnan. Aurinko kuuluu Linnunradan galaksiin. Auringon ytimen lämpötila on noin 14 miljoonaa astetta. Näin korkeassa lämpötilassa vety muuttuu heliumiksi, mikä tuottaa energiaa. Auringon energia säteilee avaruuteen näkyvänä valona ja infrapunasäteilynä sekä ultraviolettisäteilynä. Lisäksi auringon magneettikentässä on jatkuvasti purkautuvaa hiukkasvirtaa, jota kutsutaan aurinkotuuleksi. Aurinkotuulen ja suurempien purkausten eli avaruusmyrskyn hiukkasten osuessa Maan ilmakehään syntyy revontulia.

Merkurius

Source: NASA Johns Hopkins University / Applied Physics Laboratory /Carnegie Institution of Washington

Merkurius on aurinkokunnan sisin planeetta. Se on kaasukehätön kiviplaneetta, jonka pinta on täynnä hyvin vanhojakin kraattereita. Siksi Merkurius muistuttaakin Kuuta. Merkurius on vain hiukan Kuuta suurempi, mutta se on niin painava, että sen ytimen päätellään olevan hyvin suuri ja metallinen.

Venus

Source: NASA / Jet Propulsion Laboratory-Caltech

Venus on lähes Maan kokoinen kiviplaneetta. Taivaan kirkkaimpana kohteena se näkyy selvästi Maahan aamu- ja iltatähtenä. Venuksen pinnalla on laajoja tasankoja ja korkeita tulivuoria. Venuksella on hyvin paksu ilmakehä ja se on paksujen rikkihappopilvien peitossa. Erittäin korkea hiilidioksidipitoisuus (96%) nostaa Venuksen lämpötilaa, joka on noin 465 astetta. Sen lisäksi Venuksen pinnalla vallitsee 92 kertainen Maan ilmakehän paine.

Venus pyörii niin hitaasti lännestä itään, että vuorokausi kestää pidempään kuin vuoden. Yön ja päivän lämpötilat eivät kuitenkaan vaihtele, koska ilmakehä jakaa lämpöä ja hurrikaanin voimalla puhaltavat tuulet kierrättävät pilviä koko planeetan ympäri viiden päivän välein.

Maa

Source: NASA's Earth Observatory

Kotiplaneettamme Maa on kiviplaneetoista suurin. Sillä on kiinteä rautaydin, ulkoydin sulaa rautaa, osittain sula kivivaippa ja ohut kivikuori. Kuorikerros koostuu mannerlaatoista, jotka kelluvat kiviaineksen päällä. Laattojen jatkuva liike aiheuttaa maanjäristyksiä ja tulivuorten purkauksia lähinnä mannerlaattojen reuna-alueilla.

70 prosenttia Maan pinnasta on veden alla. Se onkin Marsin lisäksi ainoa aurinkokunnan planeetta, jolla esiintyy varmistetusti nestemäistä vettä.  Sen lisäksi Maalla on ohut ilmakehä, jossa on pääosin typpeä ja runsaasti happea. Ilmakehä suojaa meitä meteoroideilta, joista suurin osa hajoaa ennen kuin ne pääsevät pintaan asti.

Maalla on suurikokoinen Kuu, jonka läpimitta on noin 27% Maan halkaisijasta. Se on  niin suuri, että voitaisiin puhua kaksoisplaneetasta. Kuu kiertää Maata niin lähellä, että se on vuorovesilukossa Maan kanssa eli sillä on Maata kohti aina sama puoli.

Mars

Source: NASA, ESA, and STScI

Mars on uloimmaisin aurinkokunnan neljästä kiviplaneetasta. Se on halkaisijaltaan vain puolet Maan koosta, ja sen tiheys on paljon pienempi. Punertavan ruskean värin planeetalle antaa rautaoksidi. Marsin pyörimisakseli on suunnilleen yhtä kallellaan kuin maapallolla, joten sillä on saman tyyppiset vuodenajat kuin Maassa.  Marsissa ei ole mannerlaattoja, joten sen pintakerros pysyy paikallaan ja tulivuoret kasvavat vähitellen hyvin korkeiksi ja laajoiksi. Marsin tulivuoret ovat kilpitulivuoria, joista 26 kilometriä korkea Olympus-vuori on aurinkokunnan korkein tunnettu vuori.

Jupiter

Source: NASA, ESA, A. Simon (Goddard Space Flight Center), and M.H. Wong (University of California, Berkeley)

Jupiter on aurinkokuntamme ylivoimaisesti suurin planeetta, noin 2,5 kertaa niin suuri kuin kaikki muut planeetat yhteensä. Se on kaasujättiläinen, joka koostuu enimmäkseen nestemäisestä vedystä ja heliumista. Sillä ei ole kiinteää pintaa. 1000 km paksu kaasu- ja pilvikerros näkyy värikkäinä raitoina ja pyörteinä. Jupiterin suuri punainen pilkku on maatakin suurempi jättiläismyrsky, joka on pysynyt paikoillaan satoja vuosia. Jupiterilla on 79 tunnettua kuuta, joista 4 suurinta muodostavat Galilein kuut.

Saturnus

Source: NASA / JPL

Saturnus on toiseksi suurin aurinkokuntamme planeetoista; kaasujättiläinen joka koostuu pääasiassa vedystä ja heliumista. Se on niin harvaa ainetta, että se kelluisi vedessä. Saturnusta ympäröi pienistä jääkappaleista koostuvat kauniit renkaat. Rengasjärjestelmässä on 7 rengasta, joiden väleissä on teräväreunaisia aukkoja. Saturnuksella on 62 kuuta, joista osa ”paimentaa” renkaiden kappaleita vetovoimallaan.

Uranus

Source: NASA / JPL

Uranus on jääjättiläinen. Se koostuu enimmäkseen kaasuista pienen kivisen ytimen ympärillä. Sinisen värin aiheuttaa metaani, jota Uranuksen ilmakehässä on noin 2 %. Uranuksella on useita kapeita renkaita ja 27 tunnettua kuuta, jotka on kaikki nimetty Shakespearen tai Popen teosten hahmojen mukaan.  Uranus kiertää radallaan päinvastaiseen suuntaan kuin useimmat planeetat eli lännestä itään. Ja Uranuksen erikoisuus on se, että se kierii radallaan kyljellään kuin tynnyri.

Neptunus

Source: NASA/JPL

Neptunus on aurinkokuntamme uloin planeetta, jääjättiläinen. Neptunus koostuu enimmäkseen kaasuista ja sen sininen väri johtuu ilmakehän metaanista.  Neptunus on aurinkokuntamme tuulisin paikka; siellä on mitattu aurinkokunnan kovimmat tuulet, jotka voivat puhaltaa jopa 600 metriä sekunnissa. Neptunuksella on ohut rengasjärjestelmä ja 14 tunnettua kuuta. Niistä suurin on Triton, joka on kylmin tunnettu paikka. Sen lämpötilaksi on arvioitu -272 astetta.

Pluto

Source: NASA / Johns Hopkins University / Applied Physics Laboratory / Southwest Research Institute

Pluto on jäästä ja kivestä koostuva kuuta muistuttava kääpiöplaneetta. Sen läpimitta on alle 2400 kilometriä, eli se on paljon pienempi kuin Maan kuu. Plutolla on viisi omaa kuuta, Kharon, Hydra, Kerberos, Nix ja Styx. Näistä Kharon on niin suuri, että Pluto ja Kharon kiertävät toisiaan kuin kaksoisplaneetta.

Lähteet: Kotkan puistoplanetaario, NASA, Ursa, Wikipedia

English:

Park Planetarium in Kotka is a model of the Solar System at a scale 1 : 2 000 000 000. There are virtual stages for Sun, Mercury, Venus, Earth, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus and Pluto. There are two optional walking routes so that similar models of Jupiter, Saturnus and Uranus are in two places. You need to visit every planet to complete this multi. Take the last number of the information board by every model.

The cachecoordinates are: