Öljysaaren nimi juontaa ajalta, jolloin se toimi öljyvarastona. Öljysaaren kohdalla sijaitsi aikaisemmin vähäinen hiekkapankki, joka tunnettiin nimellä Pieni Hevossaari. Satamarakentamisesta tulleiden ruoppausmassojen läjityksen ja maankohoamisen myötä saari muuttui vähitellen suuremmaksi ja siitä tuli osa Vihreäsaaren öljysatamakompleksia.
Pieni Hevossaari esiintyy vielä vuoden 1961 peruskartassa, jossa putkisiltoja ei vielä ole piirretty eikä säiliöitä saareen. Öljyvaraston rakentaminen saarella alkoi jo 1950-luvun puolivälissä. Vuoden 1965 peruskartassa nimi joka tapauksessa esiintyy jo Öljysaarena ja molemmat putkisillatkin on esitetty.
Suomen Rautatiemuseon kokoelma/ Lehtonen O. A. kuvaaja
Nuottasaaren tehtaat olivat varastoidun öljyn tärkeä käyttäjä, myös varaston tarvitsema lämmityshöyry tuli tehtailta. Siksipä tarvittiin kuvassa näkyvä putkisilta, joka yhdisti Nuottasaaren taustalla näkyvään Öljysaareen ja jota pitkin hyödykkeet kulkivat. Kuvan vaunua siis täytetään Nuottasaaren puolella. Kuvassa näkyy välissä virtaava Rommakonväylä, Oulujoen päävirran purku-uoma Pohjanlahteen.
Viimeiset Öljysaaren säiliöt ja putkisillat purettiin vuoteen 1992 mennessä, öljyn varastointitarpeen kaikin puolin vähentyessä ja laitteiden vanhentuessa. Nykyään saari on pitkälti luonnon armoilla.
Kätkö löytyy hyvin talvellakin, mutta olkaa varovaisia lähestyessä. Jää voi olla heikkoa virtauksien vuoksi. Oma kynä mukaan.