Mauri-myrsky nousi keskiviikkona 22.9.1982 silminnäkijöiden mukaan täysin yllättäen Perämereltä, jonka suuntaan kätköltä on hieno näkymä. Kätkössä lokikirja, kynä, teroitin ja muutama Mauri-fakta (jätäthän faktalappusen kätköön myös muiden iloksi). Kätkö löytyy myös lumen aikana.
Mauri-myrsky oli trooppisen Debby-hurrikaanin jäänne ja yksi voimakkaimmista syysmyrskyistä maassamme kautta aikojen. Mauri aiheutti valtavat vahingot Pohjois-Suomessa ja erityisesti Perämeren alueella.
Kaksi ihmistä menetti henkensä ja taloudellisten vahinkojen on arvioitu nousseen jopa satoihin miljooniin markkoihin. Ajoittain hirmumyrskyn voimalla, eli lähes 40 m/s, puhaltanut tuuli kaatoi runsain mitoin puita ja metsätuhoja havaittiin Oulusta Inariin ulottuvalla alueella. Eräs pahimmin kärsineistä alueista oli Rovaniemi ympäristöineen.
Mauri myllersi rajusti myös Pohjanlahden perukassa. Kemin Ajoksessa puuskien tuulennopeudeksi mitattiin ajoittain 35–40 m/s ja merivesi nousi nopeasti lähes kaksi metriä tavallista korkeammalle. Aallot löivät maihin aiheuttaen mm. Kemin ja Tornion venesatamissa huomattavat vahingot ja veneitä kulkeutui kauas maalle, mm. Kemin pallokentälle. Myös kymmeniä saariston kesämökkejä irtosi perustuksiltaan. Torniossa ns. Vitagrunnin saaressa tulvavesi ja tuuli irrottivat rannassa olleen hirsimökin, joka ilmeisesti ajelehti meriveden mukana Laivaniemeen ja murskautui rantakivikkoon. Mökin jäännösten joukosta löydettiin vasta torstaina iltapäivällä miehen ja naisen ruumiit.
”Nuorena metsäalan opiskelijana opeteltiin raivaussahan käyttöä ja taimikonhoitoa. Tutisevin ottein sahasin vesakkoa nurin, sellaisia parin kolmen sentin paksuisia raippoja. Ei siinä sahatessa kypärän ja visiirin takaa tuulta huomannut. Ihailin vain raivaussahan voimaa, kun katkaistu koivu lähti komeassa kaaressa monen metrin päähän. Jossain vaiheessa Eikka-ope koputti kepillä kypärään ja käski sammuttamaan sahan. Oli kotiin lähdön aika kovan tuulen vuoksi. Metsäkoulun pihalla Kemijoen rannalla sitten viimeistään tajusi, että nyt oli vähän erikoisempi sää. Kymmeniä järeitä kangasmaan petäjiä lakosi silmissämme. En ikinä ollut nähnyt sellaisia luonnonvoimia. Vanhemmat metsätyönjohtajaopiskelijat naureskelivat pihalla kaatuvia puita, mutta kyllä siinä kavereilla nauru hyytyi, kun näkivät oman Saab 96 rutistuvan puun alle. Mauri aiheutti Pohjois-Suomeen mittavat tuhot, miljoonia kuutiometrejä puuta nurin. Myrsky oli kansallinen tuho ja hätätila, sahatukit piti pelastaa ennen kuin sinistyisivät. Meidänkin perheessä ostettiin silloin ensimmäinen moottorisaha. Koko perheen miesväki oli talkoissa, apteerausta opiskeltiin. Talvella aamuyöstä hankikelien aikana kaivettiin tukit esille ja ajettiin moottorikelkalla lanssiin. Tänä päivänä koko homma tuntuu uskomattomalta. Ihme, että vakavilta onnettomuuksilta vältyttiin, taidot ja turvavarusteet olivat mitä olivat.”
Lainaus on peräisin Myrsky! -aineistonkeruussa (2016, SKS ja Lusto) kerätyistä suomalaisten myrskykokemuksista. Lähteet: Ilmatieteen laitos, Myrsky! -aineistonkeruu (SKS ja Lusto)