Kätkön alkupiste sijaitsee hautausmaalla, ja kuvauksen naatit esittelevät sinulle tuonenlehdon
muistathan käyttäytyä alueella asianmukaisesti
Eino Leino oli synnynnäinen runoilija, joka ensimmäisenä käytti suomen kieltä sujuvasti kaikkinaisiin taiteellisiin tarkoituksiin. Kansanperinteestä ja kalevalaisesta taustasta Leino laajentui kohti eurooppalaista kirjallisuutta ja hänestä tuli henkisesti maailmankansalainen. Leino oli kohtalostaan tietoinen taistelija ja taiteilija, jonka suomalaiset yhä tuntevat läheiseksi.
Etsi ensimmäisen virtuaali pisteen lähettyviltä eino leinon vanhempien ja siskojen hauta, sieltä voit selvittää loppunaatit
N 64 17 _ _ _ Antin syntymä vuoden viimeinen numero ja puolisonsa kuolin ikä
E 027 40 _ _ _ Hilda Marian syntymä vuoden viimeinen numero ja syntymävuoden 1 numero ja kiven oikealla oleva puu
Eino Leino julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa 18-vuotiaana 1896. Hänen runoutensa on yhä läsnä suomalaisten todellisuudessa. Onnittelu- ja muistosäkeet ovat useammin kuin muiden runoilijoiden juuri Leinon säkeitä. Ne ovat muuttuneet niin yhteiseksi omaisuudeksi, ettei lähdettä usein edes mainita.
Omana aikanaan Leino ei ollut itsestään selvästi hyväksytty ja kiitetty. Hän oli uudistaja ja tabujen kaataja monilla kulttuurin aloilla. Boheemin runoilijan maine on saatellut häntä ja luonut hänen ympärilleen legendan, joka lähestyy fiktiota. Leinosta tehdyt näytelmät ja elokuvat ovat toistaneet tätä usein pinnallista taiteilijakuvaa, ja hänen teostensa syvä ja elävä ydin on jäänyt tavoittamattomiin.
Kummallista
Mä tuota ensin kummeksuin: mi onkaan rinnassain? Sen tunteissani ihastuin: ma lemmen sinne sain.
Mit´ ompi tää? mä kummeksuin. Ei kai viel´ rakkaus mull´ sentään ole? Kauhistuin: täss´ oisko loihtimus?
Siin´ loihtuu kyllä piilikin, sen juuri huomasin. Nyt tunnustaapi Siirikin ett´ turvas taikoihin.
Mut taikoinaan tok käytti vaan hän silmää sinervää, noit` tulisia suukkojaan, sydäntään sykkivää.
1890, 12 vuotiaana Eino Leinon varhaisrunot, Mäntykustannus 2012
Helsingissä Leino kuvaili kotiseutunsa luontoa kertomalla miten voimakkaan vaikutuksen se oli tehnyt mm. kansallisteatterin kuuluisimpaan näyttelijään Axel Ahlbergiin tämän käydessä kerran laskemassa Oulujoen kosket. Helsingin Oopperakellarissa Axel kuvaili Eino Leinolle ja joillekin muille Kajaanin ympäristön luontoa Pöllyvaaran näkötornista katsottuna sekä lisäsi:
Miinä hyylkään enttisen niimeni, ja otan niimekseni Pöllyvaara. Tähän oli ikuinen pilkkakirves Aarne Orjatsalo, joka oli Paltaniemeltä syntyjään, huomauttanut:
- Älä kuitenkaan huoli sitä tehdä, sillä ulkomaalaisten on niin kovin vaikea lausua öötä ja yytä noin lähekkäin, tai se oikeasti on heille mahdottomuus, joten he tulevat kutsumaan sinua Pöllövaaraksi tai Pyllyvaaraksi. Ahlberg jättikin nimenmuutoshankkeet sikseen.
