Ukko-Matti oli rva TeJaSaVen ukin ukki (s. 1845). Hänet tunnettiin kujeilevasta luonteen laadustaan ja vanhemmat ihmiset muistavat hänestä edelleenkin juttuja. Jaamme tässä muutaman iloksenne.
Ukko-Matti ja isopartainen Eerikka olivat kiertelemässä jossakin vanhan Karjalan puolella ja ansaitsivat rahaa “lehmänhäntätaudin” parantajina. Sopivan tilaisuuden tullen he kävivät tökkäämässä lehmän häntään pienen neulan. Sitten he odottelivat piilossa, että isäntäväki huomaa lehmän käyttäytymisen. Jonkin ajan kuluttua he saapuvat pihapiiriin ja Eerikka ongelmasta kuultuaan kertoo, että Ukko-Matti sattuu osaamaan tämän taudin parannuksen. Lehmää hoitaessaan hän poistaa vaivihkaa neulan. Kun lehmä siitä rauhoittuu, saa Ukko-Matti korvauksen ihmetaidoistaan.
Kuolemalla Ukko-Matti leikitteli useammankin kerran. Kerran viljankorjuun jälkeisen aterian jälkeen hän korahti kerran ja rojahti lattialle. Hänet todettiin pian kuolleeksi ja vietiin ruumislaudalle riiheen. Väki lähti keittämään vettä ruumiin pesua varten. Matista vedenkeitto kesti liian kauan ja kuuma vesi alkoi pelottaa häntä. Pesijöiden lähestyessä riihtä, Matti ryntäsi ulos äänekkäästi mölähdellen. Pesijämummoille tuli kiire kertomaan Ukko-Matin kummittelusta.
Useamman kerran Ukko-Matti teki myös kauppaa kyseenalaisin menoin. Kerran hän hieroi kauppaa tiellä vastaan tulleen miehen kanssa ukkometsosta. Hinnasta sovittiin ja Ukko-Matti sai rahansa. Kun ostaja rupesi metsoaan kyselemään, Ukko-Matti osoitti puun latvaan ja sanoi, että “Tuollahan tuo istuu, käy vain hakemassa”.
Kätkö sijaitsee Ukko-Matin pihapiirissä (kuvassa). Liekö Ukko-Matin viimeisiä kepposia se, että koordinaattien mittaaminen oli tuskaista. Pienikokoinen kätkö on kuitenkin selkeästi esillä. Muutaman metrin päässä kätköstä on upea vanha koivu, joka alkaa jo kärsiä vanhuuden mukanaan tuomista vaivoista. Käy tervehtimässä vanhusta kätköllä poiketessasi.
Kuvan on piirtänyt Juhani Keränen 1994 maastolöytöjen ja perimätiedon perusteella.