~ Hiljainen on kylätie
Joka kerran sun naurustas raikui
Hiljainen on kylätie
Jolla ennen sun laulusi kaikui
Se oli silloin, mutta nyt
Sydämes lienee kylmennyt
Kylätie on hiljainen
Niin hiljainen ~
.
Suomi kehittyi sodanjälkeisen ajan maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta teollisuusmaaksi. Elintaso nousi, mutta samalla maaseutu alkoi taantua, kun teollisuus keskittyi kasvaviin keskuksiin. Erityisesti 1960 -luvulla maaltamuutto vei väestöä kaupunkeihin ja myös Ruotsiin muutettiin paljon työn perässä. Maaltamuutto ei päättynyt 1960 -lukuun ja vaan on jatkunut senkin jälkeen. Maaseudun autioituminen on jättänyt jälkensä niin Mahlun kuin muidenkin Suomen kylien raitteihin. Mahlun pääraitti on Myllymäentie, joka halkoo sivistyksen ja kaupan keskuksen.
1930 - 40 luvulla oli Mahlun keskustassa noin kilmetrin matkalla jopa viisi kauppaa. "Kauppakeskittymä" alkoi noin 100 metriä kätköltä länteen, Vesiperäntien tiehaarassa näkyvästä rapatusta valkoisesta talosta päättyen Mahlun nuorisoseurantalon luokse. Vielä 1990 -luvun alussa oli Mahlulla kaksi kauppaa, joista toinen sijaistsi aivan kätkön vastapäätä. Rakennus on tätä nykyä purettua. Toinen kauppa sijaitsi reilut 100 metriä itään päin, tien toisella puolella. Siellä kyläkauppa toimi vielä noin vuoteen 2010 saakka.
Pankeilla oli 1990 -luvun alussa kolme konttoria kylällä. Lisäksi toisessa kyläkaupassa toimi osuuskassa. Postikonttori laukkautettiin 90 -luvun alkupuolella. Posti sijaitsi lähes kätköä vastapäätä olevassa tiiliverhoilussa talossa.
Linja-autoillakin pääsi Mahlulle ja pois varsin hyvin vielä 1980 -luvun lopulla. Lähteviä ja tulevia vuoroja oli tuolloin vielä 6 - 7 arkipäivisin ja yhdet vuorot myös viikonloppuisin. Tanssibussit kulkivat myös Kukonhiekan tansseihin ja Kisasuojan rock- ja popkeikoille. 1990 -luvun loppupuolella rakennettiin talkoilla katokset pysäkeille. Nykyään kulkevat vuorot vain aamuin illoin koulupäivinä.
Parin sadan metrin päässä kätköltä Koulunmäellä sijaitsee Mahlun koulu. Koulu ehti toimia Mahlulla kylällä kaikkiaan 123 vuotta mutta viimeinen Suvivirsi veisattiin siellä 31.5.2014.
1970 -luvulla perustettiin Mahlulle vanhustetaloyhdistys, kun havaittiin, että kyläkunnalla on noin 30 henkilö, jotka tarvitsevat uuden asunnon. Tarvitsijat olivat yksimielisiä siitä, että haluavat asua mielummin omalla kylällä kuin muuttaa Saarijärven keskustaan. Vanhustentalot valmistuivat keväällä 1980 ja ne olivat ensimmäiset vanhustentalot sivukylillä Suomessa. Myöhemmin vanhustentalojen viereen valmistui Annantupa, jossa oli pari asuntoa lisää ja tukipalveluja kotona asuville vanhuksille. Nykyään Annantuvalla erilaista toimintaa kyläläisille. Annantupa ja vanhusten talot sijaitsevat itä-koilliseen kätköltä. Annantuvan paikkeilla toimi vuosina 1914 - 37 Mahlun osuusmeijeri.
Mahlulle rakennettiin myös Suomen ensimmäiset ns. kovan rahan rivitalot. Kahdeksan asunnon taloyhtiö valmistui vuonna 1982. Taloillla oli tarkoitus varmista asuntoja vanhuksille ja houkutella kylälle nuoria perheitä. Rivitalot sijaitsevat kätkön kanssa samalla puolella Myllymäentietä hieman länteen päin.
Mahlulaisten kirkko eli rukoushuone on myös kätkön läheisyydessä. Tien toisella puolella oleva keltainen ristillä varustettu rakennus on valmistettunut 1927. Se oli alun alkujaan työnväentalo. Työväenyhdistystys ajautui 1930 -luvulla taloudellisiin vaikeuksiin ja Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistyksen Mahlun paikallisosasto osti sen pakkohuutokaupasta vuonna 1935. 1936 rakennus vihittiin rukoushuoneeksi.
Kätköttäjän lapsuuden maisemat ovat myös Mahlun raitilla. Jani_ja_perhe:en isä on asunut lapsuutensa ja nuoruuteensa kätköltä länsi - lounaaseen pienellä kumpareella olevassa punaisessa talossa, noin 115 metrin etäisyydellä tältä kätköltä. Jani_ja_perhe viettää vieläkin lomiaan ja vapaa-aikaa Mahlulla, vaikka maalta on muutettukin kaupunkiin.
Mahlun raitti helmikuussa 2020