Multi esittelee Kuopion tärkeimpiä ja vähemmän tärkeitä nähtävyyksiä.
Reittipisteet ei ole missään järjestyksessä loppupurkin sijaintiin nähden.
Alkukoordinaatit on kuitenkin tottakai itseoikeutetusti Puijon tornilla!
Täältä saat muuttujan A.
Puijon torni
Puijon torni on Kuopion Puijolla sijaitseva 75 metriä korkea näkötorni. Puijon mäen korkeus on noin 150 metriä Kallaveden pinnasta mitattuna. Tornin on suunnitellut arkkitehti Seppo Ruotsalainen, ja se on valmistunut vuonna 1963. Tornista käytetään myös nimityksiä Suurtorni, Linkkitorni ja "Pottunuija". Tornin valmistumisen jälkeen sitä on saneerattu useita kertoja. Viimeisin saneeraus päättyi vuonna 2019. Tornia käytetään matkailun ohella myös langattoman tietoliikenteen linkkiasemana ja puhelinpalvelujen tukiasemana.
Puijon torni kuvattuna 29.12.2019
Koordinaateista löytyy Puijon torni. Laske puijon tornit ja lisää tähän luku 2000. Tämä on muuttuja A.
Seuraava kohde on Puijon hyppyrimäet.
Täältä saat muuttujan B.
Puijon hyppyrimäet
Kuopion ensimmäinen hyppyrimäki rakennettiin Huuhanmäelle Niiralan kaupunginosaan vuonna 1901. Kuopion kaupunki rakennutti vuonna 1929 Puijolle uuden hyppyrimäen näkötornin luoteispuolelle. Piirustukset hyppyrimäkeen oli teettänyt Kuopion Urheilu-Veikot. Tätä hyppyrimäkeä pidettiin kunnossa vuoteen 1955 asti, jolloin se purettiin. Idea suurmäestä esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1940, jolloin voitaisiin hakea vuoden 1940 talviolympialaisia. Vuonna 1949 valmistui 90 metrin normaalimäki (valmistumisaikaan suurmäki). Tämän hyppyrimäen kustannusarvio oli 12 miljoonaa silloista markkaa, mutta todellisuudessa rakennuskustannukset olivat 20 miljoonaa markkaa. Hyppyrimäen avauskilpailuissa 19.–20.3.1949 hypättiin pisin siihen mennessä Suomessa hypätty mäkihyppy, joka oli 86 metriä. Vuonna 1958 tämän hyppyrimäen viereen valmistui 50 metrin harjoitusmäki, joka purettiin vuonna 1998, jolloin rakennettiin 120 metrin suurmäki. Mäkihyppy oli jo päässyt hieman hiipumaan, kunnes vuonna 1995 Keski-Euroopan leudon talven takia Puijolle avautui mahdollisuus järjestää mäkihypyn maailmancupin kilpailu. Kuopiolainen mäkihyppyvalmentaja Mika Kojonkoski näki tilaisuuden ja siitä lähtien Kuopiossa on joka kausi hypätty maailmancupin kilpailu kauteen 2016 asti, pois lukien kaudet 2002–2003 ja 2011–2012. Puijon Hiihtoseura on myös kuulunut 1990- ja 2000-luvulla maailman parhaisiin mäkihyppyseuroihin. Syksyllä 2013 rakennettiin uusi K16-hyppyrimäki ja se nimettiin Matti Hautamäen mäeksi, keväällä 2015 vauhtimäkeen asennettiin peltilatu. Puijo oli myös japanilaisten mäkihyppääjien suosima harjoituspaikka Euroopassa ja marraskuusta 2018 alkaen yksi Kiinan mäkihyppyprojektin tukikohdista.
Puijon hyppyrimäet kuvattuna 29.8.2019
Koordinaattien osoittamassa paikassa näet kuvan mukaisen opasteviitan. Peitetyn osan ensimmäinen numero on muuttuja B.
Seuraavaksi Kuopion torille kaupungintalon kulmille.
Täältä saat muuttujan C.
Kuopion tori
Kuopion tori eli kauppatori tai "mualiman napa" on Kuopion kenties tunnetuin nähtävyys. Tori on sijainnut nykyisellä paikallaan jo vuodesta 1818 lähtien. Kauppatoriksi se muuttui vuonna 1856, kun torikauppa siirtyi tälle paikalle entisen Kustaantorin, nykyisen Snellmaninpuiston paikalta. Tori sijaitsee noin sadan metrin korkeudella merenpinnasta ja alueen koko on 130×174 metriä. Päällys on noppa- ja nupukiveä. Itä–länsi-suunnassa alueen läpäisee tasainen kävelykuja. Pintana tori on hieman kalteva, mikä asettaa käytölle haasteita. Rakennelma lepää 10–15 metrin syvyisellä hiekkapatjalla, jonka alla on Väinölänniemeltä alkava harjumuodostuma, joka kulkee kirkon ali Puijoa kohti. Torin reunoja pitkin kulkevat pohjoisessa Tulliportinkatu, idässä Puijonkatu, etelässä Kauppakatu ja lännessä Haapaniemenkatu.
Kuopion kaupungintalo
Kuopion kaupungintalo sijaitsee Kuopion keskustassa torin laidalla Multimäen kaupunginosassa. Kaupungintalon rakentaminen alkoi vuonna 1882 ja talo valmistui 1886. Talon ovat suunnitelleet F. A. Sjöström ja J. Stenbäck.
Valmistuttuaan se hallitsi suvereenisti kauppatorin pohjoisreunaa, torin ympäristö oli vielä tuolloin muuten täysin puutalovoittoista. Tilamuutokset olivat yleisiä talon ensimmäisinä vuosikymmeninä. Talon ensimmäisessä kerroksessa ehti toimia muun muassa ravintola, lukusali ja kansankirjasto.
Talon suunnittelu käynnistyi jo vuonna 1875, suunnittelusta järjestettiin tuolloin myös kilpailu, mutta kaikki kilpailutyöt päätettiin hylätä. Myöhemminkin tontti on ollut useiden toteutumattomien suunnitelmien kohteina. Vuonna 1917 ja 1921 laadittiin piirustukset kaupungintalon laajentamiseksi, ja vuonna 1951 Alvar Aalto suunnitteli kaupungintalon taakse konsertti- ja teatteritalon. Mitkään näistä suunnitelmista eivät toteutuneet.
Annetuissa koordinaateissa kaupungintalon kulmassa on kuvanmukainen vihreä laatta. Peitetty numero on muuttuja C.
Muuttujan D saat Pikku Pietarin torikujan päästä.
Pikku Pietarin torikuja
Puutaloryhmä, johon Pikku Pietarin Torikujan aittarakennuskin kuuluu, on valmistunut vuonna 1903. Nyt yli 100-vuotiaan asuintalon rakennutti teurastaja ja liikemies Wilhelm Tuhkanen omaksi kodiksi perheelleen. Kuopion kaupunki osti talon Tuhkasen suvulta vuonna 1963 ja vuokrasi siitä kaupunkilaisille asuin- ym. tiloja. Vuonna 1987 tontti kaavoitettiin pysyvästi liike-ja asuinkäyttöön. Kiinteistössä suoritettiin mittava peruskorjaus. Vuoden 1989 kesäkuussa alkoi Pikku Pietarin Torikujan toiminta.
Annetuissa koordinaateissa näet talon päädyssä kuvanmukaisia ikkunoita. Montako ikkunaa näet? Se on muuttuja D.
E-muuttujan saat Valkeisenlammelta.
Valkeisenlampi
Valkeisenlampi eli viralliselta nimeltään Valkeinen on pinta-alaltaan 9,8 hehtaarin laajuinen lampi Kuopiossa Niiralan, Hatsalan ja Haapaniemen kaupunginosissa. Lammen ympärillä on monia historiallisia rakennuksia ja kaunis puistoalue. Valkeisenpuisto on erittäin suosittu oleskelualue kaupunkilaisten keskuudessa.
Valkeisenlampi on eräs tärkeistä Kuopion kaupunkikuvassa hyödynnetyistä vesiaiheista. Se on rajana ruutukeskustan ja luontevasti kerrostaloalueeksi muuntuneen Etu-Niiralan välillä. Itärantaa dominoivat Niiralan koulu (1926, Armas Lindgren ja Bertel Liljequist), kaupunginteatteri (arkkitehdit Risto-Veikko Luukkonen ja Helmer Stenros, 1963), ensimmäinen Niiralan Kulman kerrostalo, terveydenhuolto-oppilaitoksen viimeisin, teatteriaukiota rajaava osa, muut terveydenhuolto-oppilaitoksen alueen rakennukset sekä eteläisenä päätteenä Alavan kirkko. Länsirannan kerrostalovyöhykkeen päättää "Ukkokodin" klassisistinen rakennus (1917).
Valkeisenpuisto peruskorjattiin 2000-luvun alussa jolloin sinne tehtiin myös suuri ruusutarha ja uusi uimaranta. Puistossa on myös Aleksandr Puškinin rintakuva ja Kevät-veistos.
Annetuissa koordinaateissa puuta ympäröi penkki. Montako tolppaa kannattelee penkkiä? Muuttuja E.
Muuttujan F saat Kuopion rumimmalta rakennukselta, Alavan kirkolta.
Alavan kirkko
Alavan kirkko on kirkkorakennus Kuopiossa. Sen suunnittelusta vastasi sveitsiläissyntyinen André Schütz. Schützin ehdotus valittiin arkkitehtikilpailun perusteella. Kirkko on valmistunut vuonna 1968, ja se edustaa 1960-luvun modernismia.
Kirkon järkälemäinen ulkoasu jakaa mielipiteitä, jopa siinä määrin, että se on monen mielestä kaupungin rumimpia rakennuksia.
Kirkon remontissa 2014–2015 uusittiin ulkoelementit. Kirkko olisi muutenkin korjauksen tarpeessa, mutta rahapulan vuoksi muut remontit lykkääntyivät myöhemmäksi. Korjaustöitä valvoi Museovirasto. Tontin tasakattoiset asuinrakennukset puretaan.
Kirkko otettiin käyttöön jälleen maaliskuussa 2015. Sinne sijoitettiin kuvanveistäjä Pauno Pohjolaisen teos Keskustelu taivaan asujaimen kanssa ja Jenni Rutosen teos Kastepuu.
Arkkitehti Heikki Tegelmanin mukaan kirkko edustaa "arvokasta betonibrutalismia". Hän uskoo että kirkkoa rumaksi moittivat eivät vain ole tottuneet sentyyppiseen arkkitehtuuriin
Annetuissa koordinaateissa löydät alla olevan kohdan kirkon alapihalta. Montako kirjainta on peitetyn osan sanassa? Se on muuttuja F.
Muuttuja G löytyy saaristokadun varrelta.
Saaristokatu
Saaristokadun suunnittelu ja keskustelut kadun rakentamiseksi käynnistyivät 2000-luvun alkuvuosina. Esiin nousi useita reittejä ja siltavaihtoehtoja, joista ns. pengertie nousi toteutettavimmaksi ratkaisuksi.
Asukkaat suhtautuivat hankkeeseen aluksi varauksella, mutta osallistavan suunnittelun ansiosta ja saarireitin etuja korostaen kaupunki sai asukkaat hyvin puolelleen. Kaupunki perusti Saaristokaupunkiin myös aluetiimin, johon saatiin asukasryhmien edustus mukaan. Hankkeesta tiedotettiin laajasti ja avoimesti.
Saaristokadun vastustus väheni ja asemakaava valmistui ajallaan. Kadun kaupunkirakenteelliset hyödyt ja pitkän aikavälin vaikutus Kuopion kehitykseen ja asuntomarkkinoihin ymmärrettiin. Saaristokatu avattiin 24.10.2008.
Näkymä saaristokadulta 1.9.2019
Annetuissa koordinaateissa näet kuvanmukaisen kohdan. Peitetty luku on muuttuja G.
H-muuttujan saat Kuopion korttelimuseolta.
Kuopion korttelimuseo
Kuopion korttelimuseo muodostuu yhdentoista vanhan puutalon muodostamasta korttelista.
Korttelin vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvun lopulta ja nuorimmat 1800-luvun lopulta. Rakennusten sisätiloissa esitellään erilaisten perheiden asumista 1800-luvulta 1930-luvulle. Lisäksi museoon kuuluu apteekkitalo, näyttelysali ja kirjailija Minna Canthin huone.
Annetuissa koordinaateissa näet kuvanmukaisen kohdan. Mustan täplän alla on muuttuja H.
I-muuttujan saat Kuopion tuomiokirkolta.
Kuopion tuomiokirkko
Kuopion tuomiokirkko, Kuopion hiippakunnan keskuskirkko, sijaitsee Kuopion Vahtivuoren mäellä. Se on vihitty käyttöön vuonna 1816 sotien viivytettyä rakennustyön valmistumista.
Rakentaminen
Nykyinen kirkko on Kuopion viides, Kuopion ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1552. Uuden kirkon piirustukset laati konduktööri Pehr W. Palmroth 1795. Jacob Rijf toimi rakennusmestarina 1806–1807 ja kirkkoa rakennettiin kattolistojen korkeudelle vuoteen 1808, jolloin puhkesi Suomen sota. Rakennustöitä päästiin jatkamaan vasta 1812. Pehr Granstedt johti työtä 1813–1815. Vuonna 1815 purettiin puinen Kuopion vanha kirkko Maaherrankadun eteläpäästä. Näiden toimenpiteiden seurauksena kaupan keskus Kustaantori (nykyinen Snellmaninpuisto) vahvisti asemansa kaupungin keskipisteenä. Kirkko sai tuomiokirkon aseman 1851. Tosin vuosina 1900–1939 Oulun kirkko toimi hiippakunnan tuomiokirkkona.
Jotta saat muuttujan I sinun täytyy laskea alla olevan kuvanmukaiset ikkunat kirkosta. Ikkunoiden määrä on muuttuja I.
Muuttuja J löytyy Kuopion museon läheltä.
Kuopion museo
Kuopion museo on vuonna 1907 Kuopioon Snellmaninpuiston, entisen Kustaantorin reunaan valmistunut jugend-tyylinen museorakennus. Kuopion museo on Suomen kolmanneksi vanhin museorakennus Helsingin Ateneumin (1887) ja Turun taidemuseon (1904) jälkeen. Siinä on kansallisromanttisia piirteitä, ja se on saanut ulkomuotoonsa vaikutteita suomalaisista linnoista, kuten Olavinlinnasta ja Viipurin linnasta. Arkkitehtina toimi merkittävän osan Kuopion 1900-luvun vaihteen julkisista rakennuksista suunnitellut J. V. Strömberg. Rakennus luovutettiin käyttöönsä 2. heinäkuuta 1907.
Kuopion museossa sijaitsevat Kuopion luonnontieteellisen museon ja Kuopion kulttuurihistoriallisen museon näyttelytilat. Rakennuksessa toimi myös kaupunginkirjasto, kunnes viereiselle tontille nousi pitkän kädenväännön jälkeen vuonna 1967 uusi kirjastotalo. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo toimii myös Pohjois-Savon maakuntamuseona, joka on yksi Suomen maakuntamuseoista.
Museo on suljettu vuonna 2018 alkaneen peruskorjauksen ajaksi. Samalla museo yhdistetään viereiseen kirjastoon. Kokonaisuuden on tarkoitus aueta yleisölle kesällä 2021.
Annetuissa koordinaateissa näet kuvanmukaisia pyörätelineitä. Montako niitä on? Muuttuja J.
Seuraavaksi minun mielestäni yksi Kuopion hienoimmista rakennuksista. Täältä saat muuttujan K.
Kuopion lääninhallitusrakennus
Kuopion lääninhallitusrakennus on rakennus Kuopiossa, Väinölänniemen kaupunginosassa. Rakennus sijaitsee Hallituskadulla Kuopionlahden (vesialue) ja Väinölänniemen puiston välittömässä läheisyydessä. Sen on suunnitellut arkkitehti Konstantin Kiseleff, joka sai rakennussuunnitelman (Projekt för Guvernörs residens i Kuopio stad) valmiiksi vuonna 1882. Kuopion läänin lääninhallituksen henkilökunta muutti rakennukseen vuonna 1885. Se edustaa uusrenessanssin arkkitehtoonista tyylisuuntaa. Rakennus on täysin suojeltu sekä ulko- että sisäpuolelta.
Annetuista koordinaateista löydät kuvanmukaisen laatan. Peitetty lukema on muuttuja K.
L-muuttujan saat Väinölänniemeltä.
Väinölänniemi
Niemi kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Suomessa. Siellä sijaitsee Väinölänniemen stadion, jossa Kuopion Palloseura pelasi kotiottelunsa 1930-luvulta vuoteen 2005, ja jossa on järjestetty lukuisia merkittäviä yleisurheilutapahtumia kuten Kalevan kisat 1987 ja 2014. Myös kaikki Kuopiossa pelatut neljä jalkapallomaaottelua on järjestetty Väinölänniemellä.
Alueella on myös laajoja puistoja, lentopallo-, koripallo- ja tenniskenttiä, kaksi uimarantaa sekä perinteikäs Peräniemen kasino.
Väinölänniemen keskeinen puistoalue noudattaa silloisen Kuopion läänin maaviljelysseuran ryytimaa-mestarin, saksalaisen W. A. Drewniokin 1860-luvun suunnitelmaa, jota paikallinen Mårten Gabriel Stenius täydensi vuonna 1886.
Näkymä Väinölänniemeltä kuvattuna 30.9.2019
Mene reittipisteissä annettuihin koordinaatteihin niin näet alla olevan kuvanmukaisen kyltin. Kuvassa kyltistä on tietysti jälleen peitetty jotain. Se on muuttuja L.
Viimeisen muuttujan M saat Kuopion matkustajasataman laitamilta.
Kuopion matkustajasatama
Kuopion satama on kesäisen Kuopion toinen matkailutoiminnan keskus Kuopion torin lisäksi. Satama täyttyy päivisin Kallavettä ihailevista kävelijöistä, torikauppiaista, terassilla ruokailijoista sekä risteilylle menijöistä.
Kuopion satama on yksi Järvi-Suomen vilkkaimmista ja siellä toimii kolme risteily-yritystä sekä neljä ravintolaa. Lisäksi torilla on myyntikojuja.
Annetuissa koordinaateissa näet kuvanmukaisia laattoja. Peitetyn kohdan ensimmäinen numero on muuttuja M.
Kätkö löytyy koordinaateista:
N 62° 5B.yyy' E 27° Ö.xxx'
Ö= L+C+D
yyy= (A+B+C+D+E+F+G+H+I+J+K+L+M) - 1598
xxx= (A+B+C+D+E+F+G+H+I+J+K+L+M) - 1270