Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun olivat vieneet kätkön puuhun. Keokätköily on kyllä sitten hyvä harrastus, paljon parempi kuin kaikenlaiset hömpötykset mitä nykyajan nuoret touhuaa. Luureja ja pelejä vaan tuijottavat, kunto rapistuu kun ei olla vaikka metsätöissä tai hiihtämässä tai kaivamassa ojaa. Eivätkä koskaan opi suunnistamaankaan, jos eivät metsässä liiku. Mutta puuhun ei kyllä selkä enää taivu. Kyllä olisin minäkin vielä kahdeksankymmentäluvulla heilahtanut latvaan että heilahtaa, mutta Kiminkinen on kieltänyt sellaisen yrittämisen. Niin se kielti minulta autollakin ajamisen, en muka enää selviäisi kaikkien vastaantulijoiden ja liikennemerkkien seassa. Pisti minut lopulliseen ajokieltoon niin kuin olisin joku kaljaukkeli. Sinne se jäi parkkipaikalle, minun käteisellä ostamani ja tarkasti vaalimani Eskortti vuosimallia A. Vaikka kyllä kaupungissa pääsee liikkumaan nopeasti polkupyörälläkin. Se vain unohtui puoleksi vuosisadaksi, kun alkoivat suoltaa käyttöautoja kaikille maailman kansalaisille. Kun minä sain pyörän, yhtäkkiä kykenin liikkumaan päivässä B kilometrin säteellä. Pyöräliikkeessä veljeni sanoi, ettei ole polkenut viimeisten vuosikymmenten aikana kuin naisia ja heitäkin koko ajan vähemmän. Pojan tyttärille laitoin kirjeen. Jokaiselle C euroa ja muutama lehdestä leikkaamani juttu siitä, kuinka polkupyörä huolletaan talven jälkeen.
Puuhun ei ole asiaa, mutta vaikka mitä Kiminkinen väittää, kyllä järki toimii kuin partaveitsi. Tekevät osan niistä keokätköistä sellaisina mysteereinä, ja niistä ei voi olla tykkäämättä. Tai no, olen minä niistäkin joskus mieleni pahoittanut, mutta enemmän minä pahoitin mieltäni siitä kun Kiminkisen mielestä sekä ruokaohjeita että ihmisen asenteita oli syytä päivittää D vuoden välein. Minä en päivity. Minä en ole mikään nuorison internet-tietoverkko-kone. Minä olen kyllä enemmänkin niin kuin kerran kunnolla tehty raktori. Mutta kyllä tämäkin mysteeri pitää pystyä selvittämään. Vaikka ei kaikkien kätköjen tarvitse olla mysteerisiä, tavallinenkin riittää.
Joskus voi keokätköillä tarvita jotain työkaluja tai apuvälineitäkin. Minä kuljetan mukanani muun muassa Hilppasen konkurssimyynnistä keväällä E ostamaani Sveitsin armeijan linkkuveistä. Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun turvatarkastuksen poika oli jääräpäinen ja otti linkkuveitsen pois. Vaikka ehdotin, että irrotamme terävimmät osat, jos Suomen-Saksan ilmailuliikennettä niin pahasti pelottaa. Kyllä ymmärrän turvallisuuden, mutta en lakikirjan pilkunviilauksia. Enkä monia poliitikkoja. Olen minä kyllä mieleni pahoittanut äänestämisestäkin. Minä olen merkinnyt numeroni ylös. F, G, H ja I. Viimeisin, I, on kaduttanut pahasti, ei ole koskaan uutisissa, jos on lehdessä niin kerrotaan poissaoloista eikä sillä ole yhtään mielipidettä.
Ps. Kyllä minä muuten niin mieleni pahoitin, kun oli minun oma kätkö menty jästimään. Kyllä ei kaikki ymmärrä keokätköilyn päälle, rikotaan tai varastetaan vaan kaikkea mikä ole omaa. Vilho Mäntymaaltakin vietiin J kattoharkkoja pihasta keskellä yötä.
Ps2. Se keokätkö, mistä pahoitin mieleni, löytyy sellaisista koordinaateista kuin ((J-F)x2).(2xA+B/2+D/2+2xG+2xI) pohjoista ja (2xG).(E/2-2xH-C) itäistä.
