Partaharjun toimintakeskuksen historia ulottuu vuoteen 1945, jolloin Pentti Tapio sai käsiinsä neitseellisen Partaharjun. Hänet nimettiin sen johtajaksi heti vasta valmistuneena pappina. Paikka oli alkuaan Pieksämäen seurakunnan rakentamaton maa-alue. Tuolloin Poikien Keskuksessa vaikuttivat Tapion taustatukena nuorisotyön uranuurtajat Sulo Karpio ja Yrjö Karilas.
Tapio rakennutti Partaharjun leirikylän talo talolta aikana, jolloin kaikesta oli pulaa. Rakentamisessa auttoivat poikien rakentamisleirit, kekseliäisyys, hyvät suhteet ja sukulaiset. Leiritoimintaan on osallistunut yli 200 000 nuorta. Leirialueelle mahtuu kerralla 3 000 nuorta.
Partaharjun toimintakeskuksen yhteydessä toimi kansanopisto, jossa koulutettiin nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajia. Vuoden 2013 lopussa Partaharjun opiston toiminta päättyi. Tällä hetkellä toimintaa alueella jatkaa yksityinen yrittäjä Partaharjukeskus - nimellä. Partaharjukeskukselta voi tarvittaessa vuokrata vesikulkuneuvon.
Kätkö:
Aloituskoordinaateista näet toimintakeskuksen päärakennuksen. Sen järvenpuoleisen osan julkisivulla on ikkunasyvennyksiä kolmessa kerroksessa; alinna A kpl, keskellä B kpl ja ylinnä C kpl.
Käänny ympäri ja näet Iso-Parran Luontopolun alun portin, jonka yläpuolella on kyltti. Kyltin kirjainten lukumäärä on DE.
F = BxDE-B-C
Koordinaatit purkille: N 62° DE.BCB' E 27° 1A.DF'
Vesille pääsee boguksen lähettyviltä tai annetuista parkkinaateista. Itse kätköltä voit ihailla aluetta toisesta vinkkelistä, esimerkiksi Asta-myrskyn harventama harju erottuu hyvin, samoin sen kupeessa oleva iltanuotiopaikka, jossa kesäisin pidetään kesäteatteriesityksiä. Kätköllekin olisi ennen Asta-myrskyä päässyt riippusiltaa pitkin, jonka perustukset ovat edelleen paikallaan.