31. KK = kirjekuori

Kerro se laulain...

KIRJEITÄ PARATIISISTA

Unistani muistanko kasvot
Hiustesi keskellä hehkuvat
Ilon surun suuressa vuossa
Kuin yöstä nousevan auringon

Kielen tapaan värähtävät
Puut yksin metsässään
Niihin hirtetyistä jää
Jokainen vaille itkijää

Että meille jäisi päiviemme määrä täytenä
Että hämärän päässä pilkottaisi ikkunasta valkea

Kaita polku paratiisiin
Kulkee läpi painajaisten
Hirviöitten, kummajaisten
Kauppasaksavainolaisten
Tornia ei ajatuksistaan saa
Ei ajatuksistaan tornia
Ja polku paratiisiin
- Vähiin käy se tie

Se on tarina luomisesta
Ikuisesta huomisesta
Eilen eletyn onnen muisto
Pakeneva nykyisyys

Ja kun…
 

_{Kätkössä oleva leimasin, se on lodjaajia varten!}

_{Ethän ota sitä, jotta kätkö on haettavissa lodjaten.}