47. KK = kirjekuori

Kerro se laulain...

YÖLLISET KIRJEET

Kirjeet, joita öisin kirjoitan
Päivänvaloa ne kestä ei
Yölampun viimein kun mä sammutan
Ne pöydälle jää oottamaan

Aamunkajossa ne katsoo mua
Ja kertovat mä kuinka kaipaan sua
Mut rohkene en niitä lähettää
Mä sulle milloinkaan

Mut silti niitä koskaan revi en
Mä ehkä toivoin, ne kaikki talletan
Ja ehkä sulle kaiken kaipauksen
Mä todistan, kun näytän lauseet jäisten kirjeiden

Aamun tullen aina tunnen sen
Yö vain murtaa padot tunteiden
Ja siksi kirjeitäni milloinkaan
En saata postittaa

Kirjeet, joita öisin kirjoitan
Päivänvaloa ne kestä ei
Yölampun viimein kun mä sammutan
Ne pöydälle jää oottamaan

Mut aamun tullen aina tunnen sen
Yö vain murtaa padot tunteiden
Ja siksi kirjeitäni milloinkaan
En saata postittaa
 

_{Kätkössä oleva leimasin, se on lodjaajia varten!}

_{Ethän ota sitä, jotta kätkö on haettavissa lodjaten.}