48. KK = kirjekuori

Kerro se laulain...

VIIDEN VUODEN PÄÄSTÄ

Mä lompakosta otan esiin kirjeen nuhruisen.
On siinä Kalle Liljeroosin viesti viimeinen.
Hän mulle tiedottaa:
On tosi ihanaa
näin matkalaukku rahaa täynnä kiertää maailmaa.
Kun vuosikymmen sitten häipyi maasta Liljeroos,
niin poliisi ja verottaja kauan perään huus'.
Ja Kalle lähteissään
vain kirjeen jätti tään,
joka minut saa taas miettimään.

Hei, viiden vuoden päästä me jälleen tavataan,
yhdeksältä siis kun Kuopan ovet avataan.
Hei, viiden vuoden päästä, kun verot vanhat on,
kerron sulle hieman säästä Meksikon.

Niin vuodet vieri, Kuoppa vaihtoi tyylin hienompaan.
Mut' Kalle Liljeroos ei tullut vielä silloinkaan.
Ja joku kertoi näin,
tuo vanha ystäväin
on matkalaukun kanssa nähty Floridassa päin.
Mä riemastuin: "Pian rikas Kalle palaa takaisin."
Mut' kertoja joi tuopin, sitten virkkoi loputkin:
"Ei Kalle omista
ees' matkalaukkua,
se on asemalla kantaja."
refrain

Mä lompakkooni taitan jälleen kirjeen nuhruisen.
On siinä mulla Liljeroosin viesti viimeinen.
Se kertoo siitä vaan:
Ei onneen oikeaan
laukullinen rahaa taida riittää alkuunkaan.
Sen lisäks' pitäis' olla myös pääomaa henkistä,
vaan kun ei ole pidän kiinni Kuopan penkistä.
Ja jos on vaikeaa
jo kohta helpottaa,
kun taas luen Kallen sanomaa

_{Kätkössä oleva leimasin, se on lodjaajia varten!}

_{Ethän ota sitä, jotta kätkö on haettavissa lodjaten.}