Suukari on alkujaan ollut saari. Tieyhteys mantereelle rakennettiin 1930-luvulla ja nykyisenlaiseksi niemeksi se on muotoutunut vuosien kuluessa paikalle ajettujen täytemaiden avulla.
1890 luvulta 1950 luvulle saakka Suukaria käytettiin lähistöllä toimineen Zachariassenin sahan lautatapuleiden varastoalueena (liitteenä museon kuva). Yksi kaupungin mattolaitureista oli suunnilleen tällä kohdalla silloin kun mattoja pestiin aina kesäisin merissä ja järvissä. Koko alue oli myös vielä tuolloin vehreämpää ja viihtyisämpää.
Nykyään Suukari on lähes kokonaan kalanjalostusteollisuuden ja veneilyyn liittyvien toimintojen käyttössä. Suukarintien päässä olevalla pienellä vapaalla rantaosuudella lepäilee kaikenkuntoisia soutuveneitä. Täällä on autolla helppo käydä kääntymässä ja seuraamassa hetken vaikkapa ohi kulkevaa, lämpimänä kesäpäivänä mahdollista vilkastakin, veneliikennettä. Kätkössä ei ole kynää. Myös jästivaara on olemassa.