Högforsin ruukki täytti 17.05.2020 kunnioitettavat 200 vuotta ja tämä Högforsin tehtaanpuisto Adventure Lab Bonus – kätkö on kunnianosoitus 200-vuotiaalle ruukille, jolla on ollut valtaisa merkitys paitsi Högforsin tehtaan historiassa, niin myös koko Karkkilan kaupungin muodostumisessa. Tämän kätkön boguspiste on tietoisesti sijoitettu keskelle Högforsin masuunia, jota voidaan pitää Karkkilan kaupungin rautaisena ytimenä. Högforsin ruukin perustaminen sai alkunsa, kun läheiseltä Kulonsuonmäeltä löydettiin rautaa 1800-luvun alussa. Rautakaivos perustettiin 1817. Kalliosta louhittua rautamalmia piti saada jalostettua takkiraudaksi, niinpä Arvid Henrik Bökmanin ja Johan Jacob Dreilickin toimesta perustettiin masuuni kuohuvan kosken partaalle senaatin päätöksellä 17.5.1820. Nimekseen ruukki sai Högfors.
Masuuni
Masuunissa sulatettiin rautaa ensimmäisen kerran vuonna 1823 ja samalla alkoi pienimuotoinen valaminen. Suunnitelmana oli kuitenkin tuottaa taottavaa kankirautaa muille ruukeille. Kulonsuonmäen rauta osoittautui ns. kylmänhauraaksi ja siten takomiseen melko huonosti sopivaksi. Nuori ruukki ajautuikin suuriin vaikeuksiin. Näin siitäkin huolimatta, että ruukissa mm. otettiin käyttöön yksi Suomen ensimmäisistä kupoliuuneista vuonna 1831. Valimon omistajat ovat vuosisatojen kuluessa vaihtuneet uusiin, mutta Högforsin ruukki, Karkkilan rautatehdas on ollut perustamisensa jälkeen taukoamatta toiminnassa. Karkkila-Högforsissa toimiikin edelleen alkuperäisellä paikallaan Suomen vanhin rautavalimo, metalliteollisuuden ollessa yhä Karkkilan elinkeinojen merkittävin toimiala ja suurin työllistäjä.
Joseph Bremerin aikakausi (1836-1874)
Högforsin ruukin pelastajaksi nousi ensimmäinen varsinainen ruukinpatruuna Joseph Bremer (patruunana vuosina 1836-1874), joka kehitti eräänlaisena hätäratkaisuna ruukin valimotoimintaa. Kulonsuonmäen rauta osoittautui valamiseen erinomaiseksi ja Högfors nousi nopeasti suomalaisen valimoteollisuuden yhdeksi kärkinimeksi. Ruukki valmisti tuotteitaan, mm. patoja, pannuja, vesipyöriä, silitysrautoja, hautaristejä ja mortteleita, kuitenkin edelleen lähinnä lähialueen ihmisten tarpeisiin. Bremerin aikakaudella Högforsiin valmistui mm. konepaja vuonna 1842 ja vuonna 1853 Suomen ensimmäinen putlaus- ja valssilaitos jossa valmistettiin taottavaa kankirautaa. Jokioisissa asunut Bremer rakennutti lopulta 1860 luvun alkupuolella nykyiseen Tehtaanpuistoon Bremerin talona tunnetun kartanon, jossa hän asui vaimonsa Sofian kanssa. Kartanon erikoisuutena voidaan pitää 1.kerrosta, joka näyttää siltä, että se olisi kivestä valmistettu, tuoden täten äveriäämmän vaikutelman. Todellisuudessa koko rakennus on tehty puusta, mikä oli kiveä edullisempi vaihtoehto. Yläkerran parvekkeelta Bremer piti perjantaisin puheita aukiolle kokoontuneelle valimon työväelle.
Tehtaanpuiston viljamakasiini ja Högforsin mylly
Tehtaanpuiston viljamakasiini on yksi alueen vanhimmista rakennuksista ja se on rakennettu luultavasti 1860-luvulla Högforsin tehtaan viljavaratoksi, jonne talletettiin hyvinä satovuosina viljaa käytettäväksi myöhemmin katovuosien sattuessa syönti- ja siemenviljana. Högforsin mylly, joka tunnetaan nykyisin myös nimellä Bremerin myllytupa, sijaitsee Tehtaanpuistossa Kivistön kosken partaalla. Myllyn rakentamisesta tuli vuonna 2016 kuluneeksi 140 vuotta. Myllyssä jauhettiin aikoinaan vuosina 1876 - 1928 ruukin maatilojen viljaa.
Wolter Ramsayn aikakausi (1885-1906)
Joseph Bremerin ja hänen poikansa Walfrid Brehmerin aikakausi kesti lähes 50 vuotta ja vuonna 1885 tehdas vaihtoi jälleen omistajaa, joilloin tehtaanpatruunaksi saapui vaasalainen Wolter Ramsay. Ramsayn aikakaudella tehdas kaksinkertaisti tuotantonsa ja Ramsay perusti vuonna 1892 Haukkamäkeen koulun tehtaan työntekijöiden lapsille, sekä vuonna 1893 Nahkion koskelle Wattolan puuhiomon, paperimassan tuotantoa varten. Muutettuaan Vaasasta Karkkilaan Wolter Ramsay rakennutti vuonna 1888 itselleen uuden talon Bremerin talon viereen mäen päälle. Talosta täytyi tietenkin tulla edeltäjäänsä suurempi ja komeampi. Paitsi että talo oli kooltaan suurempi, sen kummassakin päädyssä oli muhkea linnamainen torni. Talo kuitenkin oli edelleen puurakenteinen ja se paloi osittain vuonna 1949. Nykyisin samalla paikalla toimii Tehtaan Hotelli, jonka funkkistyylinen päärakennus valmistui tulipalon jälkeen 1949. Tehtaan hotellin kuorten sisältä löytyy edelleen tuo 1888 valmistunut Ramsayn talo.
Tehtaan pääkonttori
Högforsin tehdas jatkoi laajentumistaan 1900-luvun alkupuolella ja vuonna 1913 Tehtaanpuistoon kohosi tehtaan oma pääkonttori. Funktionaalista tyylisuuntausta edustava rakennus korotettiin kaksikerroksiseksi asuinrakennukseksi vuonna 1939 ja nykyisin rakennus toimii Suomen valimomuseona.
Högforsin Tehtaanpuisto Adventure Lab Bonus
Bonuskätkön löydät koordinaateista N 60 31.ABC E024 X.DEF
Luvut A, B, C ja X saat selville tekemällä muutaman laskutoimituksen Tehtaanpuistossa ja luvut D, E ja F saat suorittamalla Högforsin Tehtaanpuisto Adventure Labin ja seuraamalla päivyriä!
A = Ramsayn talon numeron lukujen summa.
B = Bremerin talon numero.
C = Tehtaan pääkonttorin pyöreiden ikkunoiden lukumäärä.
X = Viljamakasiinin laudoitettujen ikkunoiden lukumäärä.
Lähteet:
https://www.karkkila.fi/ruukkimuseo/historiikki.
html https://www.karkkila.fi/sivut/FI/Karkkilan-ruukkimuseo-Senkka
Juhani Silvan, 2018. Högforsin patruunat. Karkkilan kotiseutuyhdistys ry.