Kätkö ei ole liikenneympyrässä, eikä sen keskellä tarvitse käydä ratkaistaksesi mysteerin.
Kankaanpään kaupunki on taideteosten ohella panostanut esteettisesti korkealuokkaisiin rakennuksiin.
Monet kaupungin alueella olevat julkiset rakennukset ovat arkkitehtikilpailujen satoa tai muutoin nimekkäiden arkkitehtien suunnittelemia.
Vuonna 2000 kaupunki sai Safa-palkinnon, joka "myönnetään vuosittain kunnalle tai muulle yhteisölle, joka on merkittävästi edistänyt hyvän elinympäristön syntymistä".
Kankaanpää saikin tuon merkittävän palkinnon nimenomaan pitkäjänteisestä toiminnasta esteettisesti korkealuokkaisen ja kestävän kehityksen mukaisen ympäristön hyväksi.
Yksi yhtenäisyyttä tuova piirre on runsas ja systemaattinen punatiilen käyttö. Se johtuu siitä, että noita tiiliä on tehty paikkakunnalla.
Jokainen paikkakunta on ylpeä kirkostaan. Kankaanpään puukirkon suunnitteli arkkitehti C. L. Engel ja se valmistui vuonna 1839. Kirkkoa vihittäessä se ei ollut vielä täysin valmis. Niinisalon seurakuntakeskus, joka myöhemmin on vihitty kirkoksi, valmistui 1965.
Paikkakunnan korkeimpia rakennuksia edustaa vesitornit, joista vanhempi valmistui 1966 ja uudempi 2003.
Kankaanpäässä on sijainnut kolme Matti Suurosen suunnittelemaa muovista Venturoa,
joista yksi on edelleen Kankaanpäässä keskuskadulla.
Rakennus on tehty 1960-luvulla ja jää helposti huomaamatta kun porhaltaa autolla pitkin Keskuskatua.
Toinen yhtä poikkeuksellisen näköinen rakennus sijaitsee niin ikään Keskuskadulla.
Toisin kuin Venturo, rakennusta on vaikea olla huomaamatta, sillä kaarevia rakennuksia harvemmin näkee Kankaanpään kokoisissa kunnissa, ellei kyseessä ole AIV-torni tai vesitorni.
Keskuskatu 53 sijaitseva rakennus valmistui 1938.
Rakennus muistuu paikallisten mieleen erityisesti pääsiäisenä, jolloin yhdessä ikkunassa on totuttu näkemään eläviä tipuja. Ikkunaa tullaan katsomaan melkein kuin Helsingissä Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien kulmauksessa olevan liikekiinteistön jouluikkunaa.
Tässä yhteydessä pitää mainita myös kaupungin harvinaisempaan arkkitehtuuriin kuuluva helmi, nimittäin vuonna 1935 valmistunut Niinisalon Lamellikasarmi, jonka ulkoseinien viehkon pelkistetty funkkistyyli hivelee silmää.
Sotilaat saattoivat aikanaan olla toistakin mieltä sillä miehistötuvat olivat poikkeuksellisen suuria.
Kankaanpään rakennuskannassa näkyy paljon tiiltä.
Vuonna 1949 perustettu Lohikossa sijainnut tiilitehdas saavutti miljoonan tiilen vuosituotannon jo 1956.
Vuonna 1964 tehtiin jo 4 miljoonaa tummaa, kirjavaa ja monta eri punaista värisävyä.
Vanhaa punatiilistä rakennuskantaa edustaa mm. Torin laidalla oleva vuonna 1934 postitaloksi valmistunut rakennus.
Nykyisin Kankaanpäässä ei enää ole postia, mutta oma postinumero sentään on säilynyt toistaiseksi.
Paikalliseen mäntymaastoon sopii parhaiten punatiili, ja sitä käytettiin entistä enemmän, kun kauppala alkoi kasvaa 1970-luvun taitteessa kaupungiksi, mm kaupungintalo (1967), seurakuntakeskus (1971) ja liikuntakeskus (1970−1975)
Kankaanpään virastokeskus (1992).
Kankaanpään taidekoulu (1995).
Hieman etäämmällä keskustasta sijaitsee niin ikään punatiilinen pääterveysasema (1986).
Älyvaatetutkimuskeskuksen (2000), Kankaanpää opiston Taitola-uudisrakennuksen (2003) edutavat hieman uudempaa suunnittelua.
Kankaanpään rakennuskanta on mielenkiintoinen kooste uutta ja vanhaa.
Kaupunkia voikin katsella uusin silmin bongaillen vaikkapa vanhan synnytyssairaalan, paloaseman joka toimi viimeksi musiikkiopistona ja on nyt muuttumassa asuintaloksi, vanha ajalle tyypillinen matkahuoltorakennuskin on vielä pystyssä, vaikka matkahuolto onkin siirtynyt muualle.
Mainittakoon vielä lopuksi pari helmeä, Kuninkaanlähteen kadulla sijaitseva asuintaloksi muutettu vanha vehnämylly ja Kuninkaanlähteen maauimala.
Mitä tulee mysteeriin, niin jonkun matkan varrelta olet varmasti löytänyt viisi numeroa.
Järjestä ne kankaanpääläisittäin erittäin sopivaan järjestykseen.
Saat luvun VWXYZ. Syötä chekkeriin koordinaatit:
N 61°VW.XYZ E22°VW.XYZ
niin chekkeri kertoo mistä löydät kätkön.
